perjantai 23. heinäkuuta 2010

kirjoja, kirjoja...voi niitä ihania kirjoja

Rentoudu riippukeinussa kirja kourassa
julkaistu 12.07. klo 15:22
Kirjastonhoitaja Erja Metsälä suosittelee sadepäivään sarjakuvia.

Kirjastonhoitaja Erja Metsälä suosittelee sadepäivään sarjakuvia.

Kuva: YLE / Tuuli Toivanen

Kesäkirjojen lukemisen ei tarvitse välttämättä olla raskaisiin klassikoihin tarttumista. Kurkkaa kirjastonhoitaja Erja Metsälän kirjavinkit kesän eri tilanteisiin!

Mikäpä olisi sen parempaa kuin lojua riippukeinussa tai mökkilaiturilla ja matkata kirjan mukana muihin maailmoihin. Kesällä on aikaa rentoutua ja nauttia olosta. Lukemisenkaan ei pitäisi kesällä olla suoritus, vaan nautinnollista rentoutumista.

Erja Metsälä Turun kaupunginkirjastosta antaa kirjastonhoitajan asiantuntemuksella vinkkejä suven lukuhetkiin:

Perheen pienimmille auton takapenkille

Lapset pysyvät mukavasti automatkan hiljaa, kun laittaa äänikirjan pyörimään. Äänikirja on hyvä myös siinä mielessä, että monille tulee helposti huono olo autossa l
ukiessa.

Hyviä vaihtoehtoja ovat Mauri Kunnaksen Robin Hood (Otava) ja Martti Haavion Iloisia eläinsatuja (WSOY).

- Mauri Kunnas on siitä mukava, että hänellä on hauskoja vitsejä, jotka vetoavat niin nuorempaan kuin vanhempaan. Iloisten eläinsatujen parissa taas aikuinenkin voi verestää muistoja. Minulle näitä ainakin on luettu jo lapsena, kertoo Metsälä.

Rannalle

Jos aurinko kovasti häikäsee, niin voi olla vaikea keskittyä.Siksi Metsälä ehdottaakin rannalle lukemiseksi Samuli Parosen Maailma on sana -kirjaa (Otava). Eli aforismejä.

- Näitä aforismeja voi lukea yhden ja sitten katsella rauhassa taivaalle ja miettiä sitä, Metsälä hymyilee.

Jos aforismit eivät ole mieleisiä, ehdottaa Metsälä rannalle Sami Karjalaisen Suomen sudenkorennot -kirjaa (Tammi). Rannalla niitä sudenkorentoja voi sitten bongata ja tutkailla. Ja jos opus tuntuu liian suurelta hiekkarannalle kannettavaksi, voi sen yhtä hyvin ottaa mökkilaiturille lukemisiksi.

- Kuvat ovat todella näyttäviä ja tästä kirjasta on juuri ilmestynyt uusi painoskin, hehkuttaa kirjastonhoitaja.

Kaukokaipuuseen

Metsälä suosittelee Lontooseen sijoittuvaa Hanif Kureishin kirjaa Esikaupunkien Buddha (WSOY). Kirjassa nuori mies viettää menevää elämää ja tekee ensimmäisiä seksikokeilujaan.

- Itsekin luin tämän kirjan nuorena ja unelmoin varmaan Lontoon matkasta silloin, hymyilee Metsälä.

- Mutta myös muita Kureishin kirjoja voisin suositella. Hän kertoo Lontoosta Pakistanista muuttaneiden näkökulmasta.

Seikkailunnälkään

Dekkareita kirjastossa on pitkä hylly, mistä varmasti jokainen löytää itselleen jotakin. Erityiseksi suosikikseen Metsälä kuitenkin nostaa Pasi Ilmari Jääskeläisen kirjan Lumikko ja yhdeksän muuta (Atena).

Kirja kertoo äidinkielenopettajasta, joka palaa kotiseudulleen ja löytää sieltä kirjastosta kirjan, jonka juoni on muuttunut.

- Se on jotenkin nyt ollut trendinä, että kirjoitetaan jostain hissukasta, kuten kirjastonhoitajasta tai arkistonhoitajasta, joka sitten ratkaisee maailman ongelmia, Metsälä virnistää.

Sadepäivään

Kun viettää lomapäivää, eikä olosuhteiden pakosta ulos ole menemistä, on hyvä tilaisuus urakoida työn alla olevaa klassikkokirjaa eteenpäin. Jos ei klassikkoon jaksa tarttua, voisi toinen vaihtoehto olla sarjakuvakirja.

Metsälä nostaa hyväksi vaihtoehdoksi Blacksad-nimisen kissaetsivän seikkailut. Blacksad - Punainen sielu -sarjakuvakirja (Arktinen Banaani) on espanjalaisten Juan Díaz Canalesin ja Juanjo Guarnidon luomus. Blacksadin on sanottu vetoavan erityisesti naislukijoihin.

- Tämä on tällainen Chandler-tyylinen dekkari, jossa on tosi kaunis ja ihanan tunnelmallinen kuvitus.

YLE Turku / Tuuli Toivanen

Kirjastokamppailu käynnistynyt Helsingissä!!

Kilpailuyhteiskunnan looginen huipennus

Kirjastoja ei saa sulkea
Lähetetty heinäkuu 12, 2010 kirjoittanut S. P. Kähmi

Miksi moni pelkää kirjastossa, miksei naura, milloin uuden kirjastoasetuksen saamme?

Rahapulan yllättäessä suljetaan kirjastoja – älä anna sen tapahtua. Anna nimesi ja tue kansalaisille ilmaista kirjastopalvelua. Ole mukana, pidetään meillä voimassa yksi maailman hienoimmista kirjastolaitoksista.

(Suomen pääkaupunki on salaa kaavaillut, että suljetaan kirjastoja viidestä kaupunginosasta – kirjastot ovat herkästi leikkauslistoilla muuallakin, kun pitää “säästää”)

[ ... hiljaisissa kirjastoissa vaeltaa paljon lukuintoisia suomalaisia. Maahanmuuttaja selailee kotimaansa tilannetta kirjaston tietokoneelta ja siirtyy matkatoimiston sivulle tutkimaan olisiko lentoliput kotimaahan halventuneet. Päivänlehteä selailee moni sellainen, jolla ei ole peruspäivärahalaisena varaa sitä itse tilata ... ]

Suomalaiset ovat tutkimusten mukaan yksiä maailman ahkerimpia kirjastonkäyttäjiä – niin käyntikertoina kuin lainausmäärinä. Suomalainen lukee, vaikka niin toisin väitetään. Rahapulan yllättäessä pihistetään säästöt kirjastotoimesta. Tällä ‘säästöllä’ on kauaskantoiset seuraukset – toteutuessaan.

Korkeasti koulutettujen matalapalkka-aatelia ovat kirjastotyöntekijät. Tämä väki palvelee kansalaista hiljaa enempiä lakoilla puhkumatta. Suomalainen tavallinen kuluttaja ja veronmaksaja on usein yksinäinen jurottaja, joka viihtyy kirjastossa. Kirjasto on myös kohtaamispaikka ja henkireikä nettiin. Kirjastoväki auttaa kärsivällisesti kaikkia käyttäjiään tummasta vanhukseen ja liikuntavammaisesta arkitaapertajaan.

Kirjasto on osa suomalaista identiteettiä. Lukeminen ja ajassa seuraaminen on henkinen elinehto ymmärtää, mitä ajassa tapahtuu. Juuri nyt työttömyyden kasvaessa kirjasto on monille se ainoa keino ylläpitää yhteyksiä ulkomaailmaan, ettei sohvan pohja liiaksi kutsuisi tositeeveiden ja bb-talojen hurmaan. Kirjastosta löytyy myös ystävä – siihen on ainakin kohtaantumisen mahdollisuus.

Tänään ei ole mitään syytä sulkeä kirjastoja. On pikemminkin syytä lisätä niiden aukioloaikoja ja tarjota kansalaisille enemmän lukemisen aktiviteettejä, osallistumista, näyttelyjä ja luentoja.

Kirjasto on sivistyskeskus, jota meillä kenelläkään ei ole liiaksi. Kirjasto on vieläpä tasa-arvon mekka – jossa jokainen voi toteuttaa lukuhalujaan juuri omalla tavalla – oli kiinnostus siellä tai täällä.

Kansalaiset ovat verovaroillaan mahdollistaneet yhden hienoimmista kirjastolaitoksista maailmassa. Ei ole mitään syytä purkaa sitä. On syytä kannustaa ihmisiä lukemaan ja nimenomaan juuri nyt. Valtio voi säästää puolittamalla puoluetuet ja siirtää nuo oikeasti säästyneet puolitusrahat mm. kirjastotoimeen.

Kansalainen, käy taisteluun luku- ja sivistyslaitoksesi puolesta ja vaadi palveluita, jotka ovat hinnaltaan muuhun nähden miltei olemattomia, mutta hyödyltään hyvin korkealla – sen tietävät ne sadattuhannet, jotka joka päivä kirjastoihin astelevat. Estä oman kirjastosi sulkeminen!

Tavoittelemme runsaasti nimiä – adressi voidaan tällöin ojentaa Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle ja jos paljon koko maasta kannatusta – niin kulttuuri- tai opetusministerille.