tiistai 26. lokakuuta 2010

NÄIN ON KÄYMÄSSÄ NAAPURISSA!

Hundra boklådor i farozonen

Text: Erika Josefsson
Uppdaterad 26 oktober 2010 11.11 Publicerad 26 oktober 2010 10.08
[+] [-] Textstorlek | kommentera Skriv en kommentar |

Stockholm.
Många av landets bokhandlare står inför en bekymmersam situation. Näthandeln pressar dem tillbaka. Så många som hundra boklådor kan vara hotade och allt fler kommuner riskerar att bli helt utan.

Bokbranschen befinner sig "i början av en djupare förändring", om man får tro Kjell Bohlund, författare till rapporten "Svensk bokmarknad 2010" som Förläggareföreningen publicerat i höst.

Såväl Akademibokhandeln som Bokia redovisar stora förluster. Även om branschfolk hellre talar om strukturomvandling än förestående boklådedöd tyder det mesta på att den kommer, frågan är bara i vilken utsträckning?

I dag saknar en tredjedel av landets kommuner egen fysisk bokhandel, och enlig Svensk Bokhandel är det just småorternas boklådor som har det tuffast.

Lars-Erik Linder, styrelsemedlem i europeiska bokhandlareföreningen, menar att 100 av landets 417 boklådor kan försvinna inom kort. Han baserar sin bedömning på den genomgång han gjorde av bokhandlarnas bokslut från 2008/2009. Redan då låg ett hundratal bokhandlare på gränsen till förlust och sedan dess har lönsamheten gått ner.

– Har man endast ett litet positivt resultat säger det bara svisch så är det borta. Det finns ingen statistik om det här, men vi känner ju varandra och talas vid.

Adlibris och Bokus har numera över 30 procent av bokförsäljningen, och näthandelns ökande marknadsandelar är en viktig förklaring till den fysiska bokhandelns vikande lönsamhet.

Vad betyder det då för en kommun att mista sin bokhandel?

Kristoffer Lind, förläggare på Lind & Co, vänder sig mot uppfattningen om boklådorna som viktiga kulturbärare runt om i landet.

– Det finns ett hyckleri i detta. Mycket av kvalitetslitteraturen säljs via nätet. Vi som åker ut och tittar på boklådorna i landet vet hur det ser ut. De säljer Kerstin Ekman, PO Enquist och Torgny Lindgren, de stora breda berättande författarna, men inget annat. De säljer inte vår 1900-serie med Christopher Isherwood. Jag säger inte det som som en värdering, jag bara konstaterar att det är så.

– Det bokhandeln säljer mest av från oss är Bingo Rimér.

Göran Greider, poet, bror till en bokhandlare, och chefredaktör för Dala-Demokraten, menar att landsortens bokhandlare har allt att vinna på att ändra sitt sätt att jobba. Han refererar en vision från poeten Magnus William-Olsson om bokhandlaren vägg i vägg med biblioteket. Kunden skulle kunna köpa nytt och låna gammalt på samma gång, författarbesök kunde arrangeras gemensamt.

– Om en bokhandel ska överleva i Falun, Borlänge eller Ludvika bygger det på att det finns någon aktivitet där. Idealet vore ett bokcentrum, med försäljning av både ny och antikvarisk litteratur och med författarbesök.

– Det här är ett område för statliga kulturpolitiska insatser som skulle ges till den som kan lägga upp en realistisk plan för ett sådant bokcentrum. Om man vill att landsbygden ska vara levande, tror jag det är en viktig fråga. (TT Spektra)

lauantai 23. lokakuuta 2010

Pro kirjastoliike kutsuu kautta maan Turkuun

hei,

me turkulaiset ollaan isäntinä ja emäntinä paitsi sosiaalifoorumissa ja Hyvien Uutisten iltaklubilla, myös su valtakunnallisessa kansanliikkeiden tapaamisessa - siinä katsomme paitsi menneeseen, erityisesti tulevaan - miten koota laajat liikkeet puolustmaan niitä perusoikeuksia joita ollaan ulkoistamassa, lakkaut...tamssa jne...
Pane allakkaan ylös 13-14.11 ja lue lähemmin www.turunsosiaalifoorumi.fi

perjantai 22. lokakuuta 2010

Varissuon alakerta yhä tyhjänä


2+ kävi tutustumassa heidän isän isän firman piirtämään kirjastorakennukseen. Surullista, että kirjaston alakerta, jossa ennen oli lasten kirjoja, on nyt tyhjänä. Komea rakennus vain osaksi käytössä.
pirjo

Visiitti Varissuolla

Kävimme 2+n kanssa tutustumassa uudelleen avattuun Varissuon kirjastoon. Kauniisti oli laitettu olohuone kuntoon, oli ihania istumarykelmiä.... Kaksi tyttöä pelasi lautapelejä, kaksi poikaa pelasi tietokonepelejä. Lasten vaunuja työntäviä äitejä siellä sun täällä. Ihanaa, että varissuolaisille jäi edes tämä, mitä nyt on vielä jäljellä. Mutta aika pieneksi oli käynyt hyllyrivit.






2+ tykkää kovasti kirjoista, ja lainattiinkin muutama.... lainaaminen ei ollut ihan simppeli juttu, piti ensin käydä keskustelu aikuisen kumppanin kanssa, voiko lainata.... voiko lainata, sen tähden, että kirjaston tosi pienten lasten kirjakokoelma oli niin pieni. Muutama kymmenen kirjaa. Tuli huono omatunto varissuolaisia kohtaan, otetaanko me nyt heidän ainoat vauvojen kirjat. Me jotka pöräytimme tänne autolla.

Ovesta oli hyvä mennä rattailla. Ikävää oli levoton elämä kauppakeskuksen ulkotasanteella. Mutta ehkäpä Varissuolla on totuttu. Ja pienentämällä tätä kirjastoa, ei ainakaan parannettu lähiön palveluxsia.

pirjo, r ja 2+

torstai 21. lokakuuta 2010

Kulttuuri saa Turussa lisärahaa...miten käy kirjaston?

Tänään kerrotaan, että Turun ensivuoden budjetissa luvataan 6.2 % korotus kulttuuritoimelle, kun käyttömenojen kasvu muuten on budjetoitu tasolle 3.2% tasoa.
No, samassa kirjoituksessa kerrotaan kommentteja kaupunginteatterin, kaupunginorkesterin ja museotoimen näkövinkkeleistä - korotus pitää ne hengissä.
Kirjaston osalta ei ole mitään kommettia artikkelin verkkoversiossa. Siis eikö toimeenpantuihin supistettuiohin aukioloaikoihin tms. ole enää toivoakaan saada parannusta?

Panee miettimään asiaa.
- Samoin kuin onb pannut miettimään, mitä tapahtuu sille Eero Syrjäsen (Pro Kirjasto) tekemälle aloitteelle käyttäjädemokratiasta. Ennen sulkemista semmonen käyttäjäryhmä koottiin Nummeen, joka sitten suljettiinkin tilojen pienentämisen vuoksi puoleksi vuodeksi. Entä tilanne sen jälkeen?
Entä kokeilu Härkämäen muuttamisesta Jyrkkälän nuoristoalon aulaan muutamalla pienellä hyllyköllä. Nyt nuoristalo on auki parina päivänä viikossa muutaman tunnin - siis kuin myös tämä 'lähikirjasto'. Mikä on tuollainen kokeilu, mikä on sen tulos ja koska siitä kuullaan. Pysyykö kirjastotoimi enää hengissäkään muualla kuin Linnankadulla?
No, tapaus Jyrkkälää selvitetään Pro Kirjasto-liikkeen toimesta, niin sovittiin eilen kokouksessa.
Jossa sovittiin muustakin, ja siitä kerrotaankin erikseen lähipivinä.

torstai 14. lokakuuta 2010

kansalliskirjasto



Kirjastolla ja kirjastolla on eroja. Toisissa on rauha ja tieto. Kun niihin astuu sisälle, tullee rauhallinen olo - halu tietää. Etsiä tietoa. Etsiä kirja. Avata kirja.

kirjasto vai Kirjasto




Niin kaunis on rauhallinen kirjasto.


martin kirjastopysäkki


Tämä merkki oli aikoinaan ex Martin kirjaston seinässä - tai ainakin siten, että sen näki kadulta katsottaessa. Nyt setät, jotka rakentavat uusia ulottuvuuksia kirjaston edesmenneisiin tiloihin, olivat kieltäneet kyltin laiton seinään. Nykyinen kyltti on kaupungin omistamassa pylväässä, ja tähän se sitten sai just ja just laittaa. Mutta nyt kyltti kertoo kirjastoauto pysäkistä vain heille, jotka jalan kulkevat. Itse pyöräillessä katua suuntaan jos toiseen, oletin että koko pysäkki on poistettu.
pirjo

tiistai 12. lokakuuta 2010

TERVETULOA KANSANLIIKEET TURKUUN!


VALTAKUNNALLINEN KANSANLIIKKEIDEN TAPAAMINEN TURUSSA

Turkuun odotetaan marraskuun puolivälissä huomattavaa määrää ihmisiä eri puolilta maata kansanliikkeiden ihmisten tapamiseen. Tämä ensimmäinen lajissaan on samana viikonloppuna, jolloin ensin on la 13.11 KLO 11 - 16 on Turun suomenkielisellä työväenopistolla Kaskenkatu 5 Turun ja lähiseudun 9. alueellinen sosiaalifoorumi.
Nyt sen pääaiheet käsittelevät teemoja lamasta ja sen maksajista, laman lapsista ja talouskasvun teemoista. Alustajat ovat yliaktuaari Olli Savela, Hyvinkää, fil.tri Eeva Kaukoluoto Espoo, prof. Jan-Otto Andersson Turku ja opiskelija Lasse Valtonen Turku. Aiheista tullaan käymään keskustelua, ja lisäksi kuullaan myös ruohonjuuriliikkeiden tietoiskuja.

Lauantaina illalla klo 17 alkaen on Hyvien Uutisten Kanavalla klubi-ilta panimoravintola Koulun Bellmann-salissa. Kotimaisten uutisten lisäksi kympin hintainen elintarvikekortti oikeuttaa paitsi ruokailuun, seuraaman myös illan kuluessa ulkomaan uutisia ja useita musiikkikanavia, kuten esim. pelimanniyhtyettä Möttöläiset mm. tunnetuilla Hiski Salomaa-esityksillään, maankuulua Viis papeista - Sex pastors - yhtyettä, latinolaulujen laulajaa, ohjaaja Rauni Salmista kitarallaan ja Metalli 49 laulumiehet Ritspiikkiä.

Sunnuntaina 14.11. klo 10 alkaa T-Talolla kansanliikkeiden valtakunnallinen tapaaminen, jossa alustavat puheenvuorot mm. seuraavilla: Turun Pro Kirjasto-liike, Helsingin Pro Kuntapalvelut - liike, Järvenpääläisten kamppailu Kiljavan sairaalasta, Vantaan terveyspalveluista kamppaillut laaja kansanliike, mm. koulukamppailua käynyt Äskoni Oulusta, Pelastetaan Turun palvelut-kansanliike vain joitain mainiten. Pohjana kaikelle kuullaan referaatti tri Johanna Kallion väitöksestä, kohtaavatko kuntapäättäjien tekemät päätökset ja kansalaismielipteet toisensa.

Kansanliikkeiden tapaamisessa kohtaavat ns. aktiivisesti mukana olleet kuntapalvelujen, sairaaloiden, koulujen, vanhainkotien jne puolustajat, mutta paikalla tulee olemaan myös ihmisiä, jotka ovat huolissaan kunnissa ja kautta maaan tehtävistä leikkauksista, joka ajaa kuntalaisia yhä ahtaammalle ja kuntaliitosten myötä myös päätöksentekoa kauemmas asukkaista.

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Näin Hesassa, jossa ainakin osa lakkautuslistalla olleista onnistuttiin myös pelastamaan!!

Helsingin kirjastot juhlivat tänään avoimin ovin

10.10.2010 6:29 Emilia Mäenmaa



Sami Kero / HS

Kaarina Tammisto selaa levyjä kirjasto 10:ssä. Kirjastot viettävät avointen ovien päivää sunnuntaina.

Kaarina Tammisto selaa levyjä kirjasto 10:ssä. Kirjastot viettävät avointen ovien päivää sunnuntaina.

Helsingin kaupunginkirjasto juhlii 150-vuotismerkkipäiväänsä tänään 10. 10. 2010 Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä. Kaikkiaan kolmekymmentäkolme kirjastoa avaa ovensa täyden kympin päivänä poikkeuksellisesti klo 10–16 ja tarjoaa ohjelmaa kiitokseksi käyttäjilleen.

Aikuisille on luvassa muun muassa kirjailijavierailuja. Juha Itkonen käy Töölössä, Claes Anderson Laajasalossa ja Matti Rönkä Suutarilassa. Lapsille on tarjolla satutuokioita ja musiikkiesityksiä. Sunnuntai on helmikuusta asti juhlitun kirjaston merkkivuoden päätöstapahtuma.

Keskeisellä paikalla postitalossa sijaitseva Kirjasto 10, tuttavallisemmin Kymppi, juhlii sunnuntaina. Pääasiassa musiikkiin ja alan julkaisuihin keskittyvässä kirjastossa on talon oma dj Kirjastotäti soittamassa Love Recordsin vinyylikokoelman helmiä. Mikko Lagerströmin ja Jari Komulaisen duo esittää George Malmstenin ikivihreitä.

Kirjasto 10:n levyhyllyllä käy kova kuhina. Kaarina Tammisto, 21-vuotias vaatemyyjä Helsingistä, etsii cd-levyjä keskittyneen näköisenä. ''Tulin lainaamaan levyjä ja hakemaan varaamaani kirjaa'' hän sanoo. ''Käyn täällä noin kerran viikossa. Lainaan pääasiassa musiikkia.''

Toinen keskittyneen näköinen hahmo istuu ikkunan luona kannettavan tietokoneensa kanssa.

''Lainaan sekä kirjoja että musiikkia ja käytän ilmaista nettiyhteyttä'' 28-vuotias opiskelija Samu Rinne kertoo. Hän sanoo kirjaston olevan ideaali paikka kouluhommien tekemiseen. Hän käy Kympissä useamman kerran viikossa. Molemmat kirjaston käyttäjistä ovat erittäin tyytyväisiä palveluihin.

Kirjasto 10 toimii ajanviettopaikkana ja kaupunkilaisten yhteisenä työhuoneena.

Helsingin kaupunginkirjaston tiedottaja Virve Miettinen sanoo, että kirjastojen tulevaisuus nähdään ennen kaikkea oman tekemisen alustana ja yhteisöllisenä tilana. Mahdollisuudet ovat moniulotteiset. Kuka tahansa saa lainata ryhmätilaa, joka palvelee myös kokoustilana. Ilmaisia tilaisuuksia kuten haastatteluja, runonlausuntaa ja keikkoja voidaan järjestää, mutta avaintekijänä täytyy säilyä maksuttomuus. Kirjastot ovat nykyään lähes ainoita maksuttomia ajanviettopaikkoja kaupungissa.


Kirjoittaja on Kulosaaren yhteiskoulun yhdeksäsluokkalainen, joka on tutustumassa työelämään Helsingin Sanomissa.

lauantai 9. lokakuuta 2010

TUNNUSLUKUJA TURUN KIRJASTOTOIMESTA

Lähdin etsimään joiatin tunnuslukuja Turun kaupunginkirjaston kuvaajina, ja kyllähän ne selvästi kuvaavat leikkauksia ja poistoja.
Itse kukin vetäköön seuraavista asioista omat johtopäätöksensä:

- Kokonaislainaus oli Turussa koko 2000-luvun alkuvosina yli 3.000 000, mutta vuodesta 2006 se on pudonnut alle sen, ja on siinä edelleen.

Kokoelmat ovat pienentyneet.
Poistoja on tehty vuosituhannen alkuvuosian muutama tuhat - n 3000-4000 enintään. Sen sijaan viimeiset kolme vuotta puhuvat omaa kieltään:
vuonna 2007 poistoja yht. 12 092
2008 23 267
2009 98 476
______________
yht. 133 835 nidettä
poistoja kolmessa vuodessa



- Vuonna 2009 oli lasten kokoelmissa vähennystä yhteensä 22 925 kpl
- Vuoden 2008 aikuisten poistot olivat näinollen 75 551 nidettä.


Hankintojen osalta selvimmin on kasvanut musiikin ja kuvatallenteiden määrä.

MITEN KIRJASTOISSA VOI VIIHTYÄ - onko ahdasta?
Varmaan yksi tekijä on, miten ahtaasti kirjasto on sijoitettu, tai ylipäänsä onko sivukirjastoja, joissa voi käydä lyhyemmällä matkalla kuin yhteen pääkirjastoon.
Kuntien erot ovat kohtalaiset, alla joitain esimerkkejä, paljonko kirjastolla on kunnassa hyötyneliöitä / 1000 asukas.

Forssa 119.75
Kemi 118.93
Vaasa 118.90
Paimio 113.36
Naanatali 104.13
Salo 103.27
Kuopio 100.49
Lahti 100.18
Raisio 98.36
Jyväskylä 97.53
Porvoo 84.39
Turku 77.88
Pori 76.63
Espoo 76.20
Oulu 75.05
Nokia 71.37
Tampere 70.72
Järvenpää 68.12
Helsinki 63.73
Kaarina 59.64
Vantaa 49.47
Lieto 39.06

Jossain määrin tämänhetkisen vuoden 2010 tunnusluvut tulevat olemaan toisenlaiset mm. kuntaliitosten vuoksi.
Turussa tulee neliömäärä roimasti putoamaan, koska Härkämäki siirrettiin Jyrkkälän nuorisotalon aulaan, Ilpoinen supistettiin ja muutti pienempiin tiloihin, Numnmen tiloja putos muutama sata neliötä, Varissuosta otettiin koko alakerta pois käytöstä...ja Lauste jakaa tilojaan muiden kanssa.

Kun ensi vuoden puolelle tulee uudet luvut käyttöön, on kiinnostavaa todeta, mille tasolle esim. Pro Kirjastoliikkeen kotikaupunki putoaa...
Ainakin selvästi alaspäin.

Kirja-aineistot ovat pudonneet Turussa vahvasti:
vuoden 1999 aineiostoja oli 1.046.820, lähti määrä siitä tasaisesti alaspäin.
Vuosi vuodelta luku pienee:
v. 2000 1 046 944
2001 954 681
2002 956 947
2003 948 087
2004 950 013
2005 944 133
2006 940 539
2007 947 697
2008 913 571
2009 814 669

Kaikki em. tiedot löytyvät Suomen Yleisten Kirjastojen Tilastot - nimisestä tiedostosta, jossa on paljon enemmänki tilanteesta ja kehtiyksestä kertovia - usein varsin surullisia lukuja.

Kumminkin ajattelen jo oheisten esiomnerkkien anatvan syytä huoleen ja edelleen kamnppailuun sen vuoksi, että oikeus lähikirjastoihin tulee säilyttää ja sitä verkostoa tulee parantaa.

EU on muuten määritellyt lähipalvelujen etäisyydeksi kävelymatkan, 500-700 m.
Siinä on mm. Turulla peiliin katsominen. Miten valvoo konsuli V. Itälä, etrtä kotikaupunki noudattaa näitä' määritelmiä?!

maanantai 4. lokakuuta 2010

entinen HÄRKÄMÄEN KIRJASTO TURUSSA....,

...JOKA SITTEMMIN
* SUPISTETTIIN SISÄLLÖLTÄÄN JA
* SAMALLA PIENENNETTIIN AUKIOLOAJOILTAAN
* SIIRREETTIIN NUORISOTALON SISÄÄNTULOAULAAN (!)

on nyt toiminnassa yhä suppeammin.
Pro kirjasto-liikkeen agentti tietää kertoa meille,
että kyse on enää parina päivänä viikossa olevasta toimipisteestä.
Kyseinenkin aika on täynnä hulinaa ja hälinää, koska kirjahyllyt ovat keskellä nuorisotilaa....syvenny siinä sitten harhailemaan niiden kolmen hyllykön keskellä !!!!

EHKÄ 2011 on kaikki toisin - pohtii agenttimme, sillä
kun Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki,
luulisi niillä miljoonilla saavan kirjastotkin auki!

KIRJASTOSYÖPÄ LEVINNYT YMPÄRI MAAN....

Puolet Jyväskylän kirjastoista lopetuslistalla

(julkaistu 14.05. klo 05:37, päivitetty 14.05. klo 09:14)

Kuva: YLE / Jani Aarnio

Jyväskylä valmistelee useiden kirjastojen lakkautuksia. Jyväskylässä on tällä hetkellä 15 kirjastoa, joista jopa kuusi on uhan alla. Rajuimmassa mallissa Jyväskylään jäisi pääkirjaston lisäksi seitsemän kirjastoa.

Jyväskylän kaupungin kirjastoverkkoselvityksen ensimmäisessä mallissa lakkautettaviksi joutuisivat Halssilan, Keltinmäen, Kortepohjan, Kuokkalan, Kypärämäen, Lohikosken ja Vesangan kirjastot.

Vaihtoehtoinen versio säästäisi Kuokkalan ja Kortepohjan, mutta siinä tilakulut muodostaisivat nykyistä selvästi suuremman osan kirjaston menoista. Kaupungin teettämän vuoteen 2020 ulottuvan kirjastoverkkoselvityksen mukaan budjetti ja henkilöstö eivät riitä kaikkien tilojen ylläpitoon.

Pääkirjaston lisäksi muut toimipisteet olisivat Palokka, Vaajakoski, Tikkakoski, Korpilahti, Säynätsalo, Huhtasuo ja Keljonkangas.

YLE Keski-Suomi