PRO KIRJASTO-liike ISÄNTÄNÄ KANSANLIIKKEIDEN TAPAAMISESSA TURUSSA

Kansanliikkeet aktiivisia
Sunnuntaipäivän 14.11. 2010  istui tiiviisti kolmisenkymmentä
eri puolilta maata saapunutta kansanliikkeiden aktiivia kuulemassa
toistensa kamppailuista. Kauimmaiset osallistujat olivat
Nivalasta, Oulusta ja Kemistä, enemmistön tullessa tällä kertaa etelämpää.

Ajatuksena oli suunnata jatkossa toimia ja kamppailuja myös yhteisesti
eteenpäin. Julkisten palvelujen puolesta käytävä kamppailu oli päivän
keskiössä niin puheissa kuin näyttelyssä ja diaesityksissä.

Ritva Pitkänen ja Olli Salin selvittivät Helsingin pro kuntaliikkeen
kamppailuja mm. koko palveluverkkoasiassa ja kaupungin varallisuuden
piilottamista. Leo Lindstedt selvitti Turun Pro kirjastoliikkeen
toimintaa. Vantaan terveyspalvelujen puolesta käytyä kamppaiulua
valotti Juha Kovanen,ja Kiljavan sairaalan yksityistämiskuplaa ja
Keski-Uudenmaan kuntiin kohdistuvaa miljoonakuppausta Arto Viitaniemi. 

Nivalassa kamppailu homekoulusta
Nivalasta oli tullut paikalle Pipsa Jaakola, äiti-aktiivi ja koulukuraattori,
joka on ollut varsinainen primusmoottori organisoimassa kamppailua terveellisen
oppimis- ja työympäristön puolesta. Jo vakavat sairastumiset ja koululaisista
lähes puolet - 40 %  - oireilevana ovat vakava merkki huolimattomasta vastuusta
ja itse asiassa rikollisesta menettelystä Nivalan virkamiesten ja päättäjien taholta.
Näin todettiin laajassa keskustelussa Pipsa Jaakolan esityksen jälkeen.
-  Esitys antoi jälleen yhden konkreettisen esimerkin, miten kuntalaiset joutuvat
kamppailemaan varsin vakavissa asioissa. Seuraavana lieneekin suunnitelmissa se,
että Niva-Kaijan koulun oppilaiden vanhemmat panevat pystyyn koululakon,
kertoi Pipsa Jaakola.
-  Lapsia ei haluta päästää enää tutkimuksissakin todettujen vaarallisten
homeiden ja sienien valtaamaan koulutaloon.
Keskustelusta lähtikin voimalliset terveiset Niva-Kaijan koulun
oppilaille, opettajille ja vanhemmille.

Tapaamisen merkitystä pohti mukana ollut Arto Viitaniemi.

- Minusta kansalaisliikkeiden tapaamisessa Turussa oleellista oli sen havaitseminen, että kunnissa tapahtuu samanlaisia palvelujen heikennyksiä ja julkisen palvelutoiminnan alasajoa riippumatta siitä onko kunta varakas tai vähemmän varakas. Tästä seuraa väistämättä se johtopäätös, että jossain on sylttytehdas, josta tätä operaatiota ohjataan ja linjataan. Ilman muuta kyse on oikeistolaisen politiikan toteuttamisesta, jossa kunnat on pantu likaisen työn tekijöiksi.

- Hienoa oli nähdä se, että kunnissa on laajasti herätty vastustamaan tätä epätervettä ja vahingollista toimintaa. On itse asiassa on syntynyt laaja vastarintaliike, joka ei vielä ole realisoitunut valtakunnalliseksi vaikuttajaksi. Turussa kuitenkin oli nähtävissä tarve tämän liikkeen yhdistämiselle. Tarvitaan verkostoitumista, yhteisiä tapaamisia ja kokemuksen vaihtoa, jotta voimat voidaan koota ja ryhtyä kääntämään kehitystä parempaan suuntaan.

- Kiljavan sairaalahankeen yhteydessä tapahtunut kähmintä osoittaa, että julkisten palvelujen yksityistämisoperaatioissa ei kaihdeta mitään keinoja. Kunnat on pantu maksamaan Attendo MedOnen bisneksen puitteen ja kassavirta potilasmaksuina. Kyse on puhtaasti rahastamisesta. Kun systeemi on rakennettu moninkertaisen osakeyhtiörakenteen puitteisiin, ei kunnallisilla päättäjillä ole tosiasiassa mitään edellytyksiä tietää mitä Kiljavan sairaalan toiminnassa tapahtuu. Keski-Uudellamaalla on syntynyt eräänlainen kuntarajat ylittävä verkosto, joka on moneen kertaan kysenalaistanut KIljanvan sairaalan yhteydessä tehdyt virheelliset päätökset. Koko ajan vastarinta on voimistunut ja kuntien valtustoissakin yhä suurempi osa valtuutetuista on asettunut vastustamaan yksityistämistä ja vaatinut tervydenhuollon toteuttamista kunnalisena toimintana myös Kiljavan sairaalassa.

Kamppailut ja yhteistoiminta jatkuvat

Tapaamisen päätteeksi ja loppusanoiksi totesi Pro Kirjastoliikkeen - joka vastasi sunnuntain järjestelyistä - aktiivi Eero Syrjänen, miten on ollut motivoivaa ja opettavaista olla mukana tämän päivän ja eilisen keskusteluissa. Tieto on edelleen monin tavoin valttia. Kansalaistoiminta vaatii osaamista, aikaa ja pitkää pinnaa. Asenteita ei hetkessä muuteta. Kaikkia käsiteltyjä asioita on syytä tutkia jatkossa tarkemmin yhdessä, vetää johtopäätöksiä, luoda suunnitelmia ja löytää ihminen monimutkaistenkin asioiden takaa. Helsinkiläiset ovat jo lupautuneet jatkotoimiin ja alustamaan yhteydenpitovälineiden suunnittelussa. Kansalaistoiminta, jossa olemme mukana, on osa hyvinvointia rakentavaa merkityksellistä elämää ja toimintaa yhteiskunnassa, niinkuin moni on todennut. Intoa jatkoon, kannusti Syrjänen.

Alustavasti on suunnitelmissa seuraava tapaaminen huhtikuussa Helsingin sosiaalifoorumissa, ja alkuvuonna on suunnitteilla myös päivän mittainen peruskurssi, miten kuntien budjeteista luetaan ja avataan asioita, joita ei heti yhdellä silmäyksellä kokematon näe. - Tällaisen kokemuksen ja taidon avulla voidaan myös paikallisia kamppailuja vahvistaa, kuten Ritva Pitkänen asiaa pohdittaessa totesi. Pitkäsen esitystä myös verotuksen, kuntatalouden ja vanhusten huollosta tapahtuvan kamppailun ottamista painopisteiksi pidettiin hyvänä pohjana jatkolle.