torstai 25. elokuuta 2011

KIRJASTOLLE SILTA!

Eilen tuli viesti tälle sivulle. Kannattaa


HYVÄT  YSTÄVÄT! 
Lähestyn teitä meidän kaikkien yhteisen  Turun  -   ja  koko Suomen -   vanhimman  kaupunki-kansallismaiseman  asialla.  
Kuten varmasti olette lehdistä lukeneet, aikoo Turku rikkoa satoja vuosia vanhan Aurajokinäkymän Auransillan suunnalta Tuomiokirkolle päin.  

Uusi, Kirjastosillaksi jo nimetty, kevyen liikenteen silta katkaisisi näkymän juuri sen pienen herkän mutkan kohdalta.  Ihmettelen, voiko meillä nyky-turkulaisilla olla oikeus muuttaa historiallista maisemaa.   Mielestäni ei.
Siltaa ehkä kuitenkin tarvitaan.  Tuomiokirkkosilta on pahasti ruuhkautunut yhä lisääntyvän pyöräilyn vuoksi. Vanhan Suurtorin ja Vähätorin välillä se olisi  ns. pienempi paha, niin käytännön kuin maisemankin kannalta.
Jos olet kanssani samaa mieltä, käy ADRESSIT.COM sivustolla  Turun kirjstosilta........  -   tai      NAPSAUTA  ALLA OLEVAA LINKKIÄ    ja allekirjoita adressi. 
Pistin adressin liikkeelle 1. 8.-11 ja tähän  (24.8)  mennessä sen on allekirjoittanut lähes 1100  henkeä. Tarvitsemme kuitenkin paljon nimiä ja tukea lisää,  jotta meitä kuultaisiin.  Anna siis sanan kiertää ja lähetä tätä viestiä eteenpäin...   eteenpäin...       
KIITOS!
TOIVEIKKAAN ILOISIN MIELIN  
                                                                                                                                                                                                Tertti Pietilä   
Voit allekirjoittaa adressin tässä linkissä



maanantai 22. elokuuta 2011

Perustelemattomia väitteitä kirjastosta

Leo Lindstedt

Tarkista itse

Perustelemattomia väitteitä kirjastosta

Ilman kirjastoja ei olisi suomalaista/pohjoismaista hyvinvointivaltiota

Kirjasto on tasa-arvoinen julkinen tila, minne sisäänpääsy on ilmaista kaikille

Paikkana kirjasto on markkinavoimista ja -suhteista vapaa vyöhyke

Kirjastossa sivistys ja tieto on julkista, avointa ja maksutonta

Kirjasto perustuu demokratian ja tasa-arvon, itsensä kehittämisen ja avarakatseisuuden arvoihin

Julkisten kirjastojen puolustaminen ei ole neutraalia, vaan vahvasti puolueellista

Kirjasto on aktiivisen kansalaisen ja yhteiskunnallisen toimijan ehtymätön voimanlähde

Kirjasto on kansalaisvaihtoehto hierarkioille ja kapealle professionalismille

Kirjastossa ylittyvät niin väestöryhmien kuin kansalaisuuksien rajat

Aivan erityisesti kirjaston tulee palvella lapsia, vanhuksia ja muita erityisryhmiä

Kirjasto on itsetoteutetun medialukutaidon ja -kasvatuksen armoitettu tyyssija

Kirjasto on yhteiskunnallisen näkemyksen ja maailmankatsomuksen monipuolinen kasvualusta

Kirjasto on maksuton ihmisten kohtaamispaikka

* * *
Kirjasto palvelee/sen tulee palvella alueellisesti tasapuolisesti >Martinkadun kylmähuoltoaseman tilalle alueellinen kirjasto ja lehtilukusali

Kirjoittaja on toiminut aktiivisesti Pro Kirjasto -liikkeessä

tiistai 22. helmikuuta 2011

KIRJASTO MYYTÄVÄNÄ

Turku myi kirjaston seinät / tilan Martissa, ja kuulemma säästää kun lakkautti sen. Mutta samaan aikaan lakkautettu Mikaelin tila ja seinät ovat edelleen kaupungin kustannuserä, josta ei sitä tuloa ja säästöä tullutkaan. Tyhjänä nyt tila kyhjöttää jo toista vuotta!

Vaan Ruotsissa myydään koko hela hoito, josta jo syytä kysyä: mitä siitä seuraa?
Kannattaa lukea oheinen linkki. (kk)

Uutiset: Ruotsissa kirjasto myytävänä

Uutiset: Ruotsissa kirjasto myytävänä

RUOTSISSA KILPAILUTUS ULOTTUU KIRJASTOIHIN

Alla oleva linkki järisyttävään uutiseen, jossa kerrotaan kirjaston kilpailutuksesta ja Nackan kirjaston ulkoistamisesta. Asia tuntuu uskomattoman pahalta ainakin tämän kirjoittajan mielestä.

Käykö seuraavqaksi niin, ettei aikaakaan, kun kirjastoihin säädetään käyttäjämaksu, kynnysraha lehtilukusaliin ja vaikka mitä. Ja koko kirjastolaitoksen uskomaton rooli tasavertaisena kansalaisten käytön kannalta siellä, missä kirjastoja on, olisi näin kokonaan romuttumassa. Köyhälläkin on vielä tähän asti ollut oikeus sivistykseen ja kulttuuriin jollain tavalla kirjastoissa.

Mutta liian monessa maamme ottaa mallia Ruotsista.

Nyt voi vain pannan toivonsa sekä päättäjien järkeen että kirjastoja puolustaviin kansnaliikkeisiin, ettei maassamme vaivuta samaan uskomattomaan pimeyden suohon.
Vaikka Turussa eivät päättäjät kuunnelleetkaan kansalaisia - sekin on syytä muistaa. Siis päättäjät ja päättäjät - heissäkin lienee eroja?
(kk)

Uutiset: Nackan kirjaston yksityistäminen suututtaa

Uutiset: Nackan kirjaston yksityistäminen suututtaa

perjantai 4. helmikuuta 2011

TÄMÄ MIES TULEE VIERAAKSEMME!!

Kirjastojen miehen matka kulki yli 250 kirjaston kautta

Kirjastojen mies Mikko Lahtinen

Kirjastojen mies Finströmin kirjastossa Ahvenanmaalla seuranaan paikallinen varis

Kuva: Leena Kukkonen-Lahtinen

PRO KIRJASTO-liike tarttui tähän uutiseen viime syksynä.

Tampereen YLE:n toimitus kertoi miehestä, joka on kiertänyt maamme kaikki kirjatot.

Asia alkoi kiinnostaa. Kyse oli Tampereen yliopiston dosentista Mikko Lahtisesta, joka kirjasto-alan ammattilainen.

Meille syntyi ajatus kutsua mies Turkuun kertomaan miltä maamme kirjastot hänen silmissään näyttävät. Asiantuntijan puhetta varmaan ajankohtaisesti.

Tammikuun palaverissa ryhdyimme tuumasta toimeen. Kun Mikko Lahtinen oli lupautunut, päätimme pyytää tilaa kirjastosta käyttöömme. Olisihan tämä PRO KIRJASTO-liikkeen teko kulttuurivuonna kirjastoja ajatellen.

Meitä onnisti.

Nyt on kaupunginkirjasto lähdössä jopa yhteistyöhön PRO KIRJASTO-liikkeen kanssa.

VALMISTELU ON LOPPUSUORALLA

Mikko Lahtinen

kertoo kokemuksistaan ja maamme kirjastoista

22.3. klo 18 Turun pääkirjston yläaulassa.

Kuulemme tarinaa, näemme kuvia,

voimme esittää kysymyksiä ja keskustella!

Kirjaa allakkaasi ja tule mukaan tuttujesikin kanssa.


torstai 3. helmikuuta 2011

KIRJASTOSEURA OTTAA KANTAA1

Kulttuuri

Etusivu > Kulttuuri > Artikkeli

Kirjaston ammattilaiset puolustavat Wikileaks-palvelua

julkaistu eilen klo 15:16, päivitetty tänään klo 09:21

Suomen kirjastoalan ammattilaisia edustava Suomen kirjastoseura puolustaa Wikileaks-palvelua. Seura korostaa, että tiedon avoimuus on yhteiskunnassa tärkeää, ja että avoimuutta ja ilmaisunvapautta on syytä puolustaa ja laajentaa.

Suomen kirjastoseurassa on seurattu huolestuneena Wikileaks-palveluun kohdistuneita rangaistus- ja painostustoimenpiteitä

Kirjastolaitoksen arvomaailmassa tiedon avoimuus yhteiskunnassa on äärimmäisen tärkeää, seura toteaa. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi hallitusten tai suuryritysten kohdalla.

Suomen kirjastoseuran mukaan on ymmärrettävää, että esimerkiksi diplomaattisissa käytännöissä tiedon luottamuksellisuudella on oma merkityksensä. Julkisuuteen tulleet asiakirjat ovat kuitenkin tuoneet esiin tapahtumia, joihin liittyy karkeita epäeettisiä tekoja, seura jatkaa.

Suomen kirjastoseuran puheenjohtajan toimii historioitsija Jukka Relander.

YLE Uutiset

maanantai 31. tammikuuta 2011

BLOGIAMME SEURATAAN

Tänään on kävijöitä kirjaantunut viime kesäkuusta asti 1628 käyntiä.
Päivittäin käivjämäärät vaihtelevat, mutta mm. tänään 31.1. on kävijoitä klo 18 mennessä ollut jo 23. Aamupäivään mennessä oli 1616 käyntia.

Viimeisen kuukauden aikana on ollut 286 käyntiä, ja kävijöitä on ollut kaikkiaan paitsi Suomesta, myös Ranskasta, USA:sta, Etelä-Koresta, Ruotsista, Alankomaista ja Britanniasta.

Emme tietenkään tunne ketkä sivujamme seuraavat, mutta jos maailmalla luet näitä sivuja, olisi mukavaa kulla, mistä löysit ne ja mitä pidät niistä.

HYVÄÄ TALVEN JATKOA MEILLE KAIKILLE MISSÄ OLEMMEKIN!

KEVÄÄLLE SUUNNITELMAA

Tammikuun viimeisenä päivänä 2011 kokoontui Turun Pro kirjasto-liikkeen ihmisiä taas tutkailemaan asioita. WAM:n ollessa yllätykseksemme maanantaina suljettu siirryimme lähikorttelin kahvioon Naantalin aurinkoiseen Martinkadulle.

Vaihdettiin uutiset ja kokemukset kulttuuripääkaupunkiin liittyen.

A
Leo tiesi kertoa, että nyt Terveysasema Mäntymäki on julistautunut kulltturikaupunkiterveysasemaksi.
Se on julistanut kaikille kävijöilleen kirjoituskilpailun teemalla käyntiokokemuksia terveysasemalla. Tiedossa myös aikaan palkintoja. Onko tämä varsinaista hoitoa, jonkin sortin terapiaa, ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa vai mitä, mene ja yiedä, mutta yhtä kaikki kiinnostava avaus alueen asukkaille, jossa oma kirjasto lakkautettu.

AA
Pro kirjastoliike suunnitteli alustavasti jo viime vuonna matkaa Helsinkiin Kansalliskirjastoon. Se päätettiin toteuttaa tänä vuonna kesän korvalla, ja samaan matkaan pyritään järjestämään myuös tapaamista Suoemn krijastoseuraan. Tällä palstalla voit seurata asian valmistelujen etenemistä. Mahdollinen kierros myös joissain Helsingin kaupungin kirjastoissa voisi kiinnostaa ihmisiä, joten mukaan suunnittelemaan!

AAA
SUOMEN KIRJASTOMIEHESTÄ on kerrottu aimemmin tässä blogissa. Kyse tamperelaisesta yliopistomiehestä ja kirjastoalan spesialistista, joka käynyt kaikissa maamme kirjastoissa Suurimmasta pienimpään.

Nyt pääätimme kutsua tutkija Lahtisen Turkuun kevään aikana kertomaan tuon valtakunnalllisen kierroksen antia ja myös kertomaan näkemyksiä ja arviota siitä, missä kunnossa maamme kirjastojen elämä ja arki kulkevat. Kun kuulemme koska Lahtisella mahdollisuus tulla Turukuun kertomaan aiheesta, asiaan paltan tässä blogissa. Koko matkojen kokemus on kpoottu myös kirjan kansien väliin, joka varmaan mukava selailla ennen tapaamista.

AAAA
Edelleen seuraamme, mitä kirjastorintamalla Turussa vuoden aikana tapahtuu.
Samoin ollaan kuulolla miten syksyllä Turussa olleen kansanliikkeiden tapaamisen seuraava vaihe ja valmistelu Helsingin Sosiaalifoorumin yhteydessä etenee.

Seuraava tapaaminen tiedotetaan jatkossa tällä palstalla.
Siis Pro Kirjaston blogia kannattaa seurata siitäkin syystä.

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

MIETTEITÄ KULTTUURIKAUPUNGISSA TAANNOIN JA NYT

KEHITTYYKÖ KEHITYS?

Nostin tähän alle seuraavaksi asiaksi takavuosilta edelleen ajankohtaisen kirjoituksen!
Kaksi ja puoli vuotta sitten (toukokuussa 2008) kirjoitin kulttuuripääkaupungin kirjastopäätöksistä. Asia edelleen valitettavan tosi ja ajankohtainen.
- Paitsi että Martti on lopetettu ja tila myyty Turun Osuuskaupalle halvalla, ovat Mikaelin tilat edelleen tyhjänä, mutta kaupunki maksaa kuluja kaiken aikaa!
- Lisäksi muiden sivukirjastojen toimitiloja on supistettu, siirretty kouluihin ja nuorisotiloihin, ja mm.Härkämeässä on pieni ns. kirjavalikoima nuorisotalon kaikkein hälyisimmässä osassa keskellä sisääntuloaulaa!!!
- Eli se siitä kaupungin panostukksesta ihan oikeasti asukkaidensa pitkäaikaiseen ja jatkuvaan mahdollisuuteen saada kunnollisia kirjastopalveluja. Lähikirjastojen käyttöastetta huomattavasti pudottanut myös lyhyet aukioloajat, ja mm. lehtien lukumahdollisuus on olematon!
Varissuolla hieno kirjastotalon tila alakerrassa edelleen tietääkseni pääasiassa tyhjillään.

Mutta onneksi eilen paloi rahaa taivaan tuuliin - Turulla kun siihen on varra.
Ammuttinhan sentään sinänsä upea ilotulitus...hävitettiin 600 kiloa räjähteitä ja kuultiin 5000 räjähdystä.

Olipa todella sankka pilvi tässä kaupunginosamme päällä, yläkerran ikkunasta kun raketteja katselimme. Onneksi tuuli vei osittain merelle, mutta osansa saivat myös hirvensalolaiset.
Ja rahaa palaa vuoden aikana 50 miljoonaa, josta osansa saa rakennusliike Hartelan kainalossa oleva Logomon tilat....siitä mukava siivu sitä luovaa taloutta!!

Kyllä pitää edelleen paikkansa että rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta entäs kun kaupunki valittaa rahapulaa?



AJANKOHTAINEN ASIA EDELLEEN - Turun kulttuurista...onko aihetta keskusteluun?





toukokuu 2008

Kulttuuripääkaupunki säästää kirjastotoimessa! Mitä tolkkua,


kun Turussa tähän oheisenVarissuon kirjaston tiloihin ympätään nuorisotilat alakertaan, ja näin kirjaston tilat jopa puolitetaan.
Tämä kaikki sen jälkeen, kun reilun kokoinen ja toimiva nuorisotalo alueen keskellä korjattiin kiireellä kansainväliseksi kouluksi!
Siis nyt varissuolaiset joutuvat supistuneiden kirjastotilojen käyttäjiksi sen jälkeen, kun koko Turkua palveleva koulu tuotiin kaupungin nuorisosta rikkaimman lähiön nuorisotiloihin!

Kyse on taas kerran säästöistä, joita haetaan tavallisten ihmisten käyttämistä palveluista. Palveluista, joihin on varaa köyhälläkin!
Jos alueen kirjaston käyttö on vähentynyt asukasmäärän laskun myötä, ei se ole mikään peruste.
Varissuon väestömäärä pyörii edelleen kymmenessä tuhannessa, ja lähiseuduilta, jossa on saman verran asukkaita, tullaan tänne myös.
Varissuolla on paljon työttömiä, samoin monikulttuurisuus on koko maan huippua. Jo tässä on kaksi syytä, joiden vuoksi pitäisi ilman muuta kehittää kirjaston toimintaa ja tarjontaa tätä silmällä pitäen. Mm. venäjänkielinen yhteisö on alueella suuri. Voisiko ajatella mm. venäjänkielisen kirjallisuuden erityistä tarjontaa... ei suinkaan siksi, ettei maahanmuuttajan tule oppia suomea, vaan myös, koska oman kotikielen taito tukee toisen kielen oppimista.
Ellet osaa ilmaista itseäsi millään kielellä, olet puolikielinen. Ongelmat kasaantuvat.
Siksi kirjaston merkitys on huomattava.

Nuorisolle tarvitaan paikkansa, se on totta.
Miksei kansainvälistä kulua voida siirtää johonkin niistä tyhjäksi jäävistä kouluista, joita kaupunki on nyt sulkemassa. Miksi aina siellä joudutaan sijaiskärsijöiksi, missä ongelmia ja vaikeuksia on tarpeeksi ilmankin!
Eivät nuoret ainakaan opi kirjaston käyttöä sillä, että saavat toimitilat omille jutuilleen kirjaston alakerrasta. Nuorten tiloissa musiikki soi ja ääntä syntyy, kuka takaa sen jälkeen rauhallisuuden kirjastoon?

Kyse on kaupungin säästöistä kulttuurin alueella tulevassa kulttuuripääkaupungissa!
Taas säästetään lyhytnäköisesti ! Ennen pitkää tulee ongelmia ja huomataan tehty päätös huonoksi.
Mutta silloin todetaan, että tehty mitä tehty, ja tuskin kirjasto pääsee takaisin laajempiin tiloihin, jos kerran on supistettu.
Siksi moinen hanke on pian muutettava ja nuorisolle tarpeelliset tilat löydyttävä muualta!
Kirjasto pysyköön kirjastona!

Koko kaupungissa kesällä kirjastotoimi supistaaNyt on jo ilmoitettu lukuisten pienempien sivukirjastojen pidennetystä kiinnioloajasta kesällä!
Kun aikanaan rakennettiin uutta upeaa, sinänsä tarpeellista pääkirjastoa, oli ilmassa jo uhkana, että sen kustannusten kattamiseksi lähivuosian tullaan supistamaan pienempiä lähikirjastoja!
Ovatko pidennetyt kesäsulut ja supistettavat toimitilat nyt ensimmäinen askel tähän?

Turkulaiset ovat ansainneet kirjastotoimen, joka palvelee myös lähiöissä kaikella teholla!
Se on toimintaa, johon kesämökitön pienituloinen kaupunkilainenkin voi turvautua kesällä ja nauttia hyvistä hetkistä kirjojen parissa - tai käydä sen lehtihyllyiltä lukemassa lehdet - tuo paljon käytetty osasto!

sunnuntai 2. tammikuuta 2011

NUMMEN KIRJASTOSSA TAPAHTUU!!!


VALOKUVANÄYTTELY - KUVIA KUUBASTA

Nummen kirjasto ti.11.1 – la.5.2.2011
osoite: Töykkälänkatu 22 Turku
Kuvat esillä kirjaston aukioloaikoina
ma klo 10-19, ti- pe klo 10- 19, la klo 10-15

Näyttelyn avajaispäivänä tiistaina 11.1.2011 klo 17
avajaisten yhteydessä keskustelutilaisuus Kuubasta

Näyttelyn avaa Kuuban suurlähettiläs Sergio Gonzalez
Näyttelyn esittelee Toivo Koivisto
Koivisto on kuvannut Kuubalaisen arkipäivää joulukuussa 2009.
Kuvien välityksellä katsojalle avautuu jokapäiväinen arkinen aherrus niin lapsilla koulussa, kuin vanhempien työnteko kasvitarhalla. Rakentaminen lepohetkineen. Joukkoliikenteen ongelmiin on löytynyt monia parannuksia. Ja salsa soi!

Kuuba on selvinnyt maailmaa myllertävistä talous ja järjestelmien romahduksista huolimatta varsin hyvin rakentaen verkkaiseen tahtiin parempaa huomista.

************************************
Toivo Koivisto:Kuvia Kuubasta näyttely

On ollut aiemmin esillä Helsingissä Arabianrannan kirjastossa helmikuussa 2010. Kotkassa näyttely oli toukokuussa, Karkkilassa elokuussa, Hyvinkäällä syyskuussa. Joensuussa ja Tampereella lokakuun 2010.

Näyttelyä on tukenut Demokraattinen Sivistysliitto
Koivistolle on myönnetty näyttelyä varten Rakennusliiton kulttuuriapuraha.

POHJOISMAISITTAIN KANSAINVÄLISYYTTÄ



Karavan on ruotsalainen kirjallinen aikakausijulkaisu, joka keskittyy kertomaan erityisesti Aasian, Afrikan ja Lat. Amerikan maanosien kirjallisuudesta.
Julkaisu ilmestyy muutaman kerran vuodessa, ohessa saen viimeksi ilmestyneen numeron kansi.
Googlaamalla löydät - ja saat samalla kielikylpyä ilmaiseksi!

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

YLE:n TAMPEREEN TOIMITUS KERTOO....

..alla olevan artikkelin.
Samankaltaisia askeleita on Mikko Lahtinen perheineen käynyt kautta maan, kun me olemme pienessä maailmassamme Turussa tarponeet ja keskusteluja käyneet.
Kiinnostava tarina!

Kirjastojen miehen matka kulki yli 250 kirjaston kautta

julkaistu tänään klo 09:00
Kirjastojen mies Mikko Lahtinen

Kirjastojen mies Finströmin kirjastossa Ahvenanmaalla seuranaan paikallinen varis

Kuva: Leena Kukkonen-Lahtinen

Sastamalalainen kirjastojen mies, dosentti Mikko Lahtinen kiersi perheensä kanssa yli 250 suomalaista kirjastoa. Kilometrejä kertyi noin 15 000. Matkoilla piirtyi selvä kuva maamme kirjastoista muutoksen kynnyksellä. Lahtinen myös ymmärsi, että lapset keltaisissa heijastinliiveissään todistavat kirjastojen merkityksestä.

- Kirjoitin sen tarkoituksella vanhan kunnon matkatarinan muotoon ja omaksuin samalla alter egoni eli kirjastojen miehen näkökulman, Mikko Lahtinen kertoo.

Kirjastojen miehen perhe oli myös vahvasti mukana kirjan teossa, sillä Lahtisen vaimo Leena Kukkonen-Lahtinen kuvasi kirjan kuvituksen. Tytär Iines oli ”diginatiivina” myös olennainen osa matkakuntaa testaamalla kirjastojen yhteyksiä ympäröivään maailmaan.

- Teimme matkoja kaikkialle Suomeen. Halusimme tuoda esiin, että suomalainen virkeä kulttuurielämä ei lopu suuriin kaupunkeihin. Vaikka väki vähenee ja asutus harvenee, kirjasto voi olla elämän keskus.

- Kirjasto on monenlaisten muutosten edessä, mutta ainahan se on muuttunut. Nyt suuria muutoksia tulevat aiheuttamaan esimerkiksi kuntaliitokset. Toinen suuri muutoksen tekijä on digitaalinen aika ja kirjakeskeisyyden väheneminen, Lahtinen toteaa.

Kirjastoihin kaikessa hiljaisuudessa

Mikko Lahtinen ei ilmoittanut vierailuistaan ennakolta.

- Me emme etukäteen lähettäneet viestiä ja toivoneet, että mielellään myös kunnanjohtaja ja delegaatio olisi meitä vastassa, Lahtinen naurahtaa.

- Marssimme kirjastoon kuin kuka tahansa muukin. Minä tein havaintoja, vaimo otti valokuvia ja tytär päivitti blogejansa kirjastojen koneilla.

Kirjastojen avoimuus onnistuikin jopa yllättämään.

- Joskus tuntui vähän oudoltakin, kun puoliso otti valokuvia, minä tein muistiinpanoja pikkutakissani, eikä kukaan tule kysymään, että millä asioilla täällä liikutte, Mikko Lahtinen toteaa ja huomauttaa, että kirjan myötä syy on ehkä kirjastojen henkilökunnallekin selvinnyt.

Pikkukunnassa voi olla hyvä kirjasto, kasvukunnassa kehno

Kun matkustaa läpi Suomen ja kulkee yli 250 kirjaston kautta, voisi kuvitella, että kirjastoista löytyisi myös jokin alueellinen punainen lanka.

Lahtisen mukaan näin ei kuitenkaan ole. Yksi syy tähän on valtion vahva panostus kirjastoihin.

- Valtion tuen myötä meillä kirjastot täyttävät tietyt laatukriteerit. Suomen painopisteet kuitenkin jäsentyvät kirjastojen kautta toisin, koska mistä tahansa maassamme voi löytää hienon kirjaston. Toisaalta Etelä-Suomen kasvukunnista voi löytää aika kelvottomiakin kirjastoja. Hyvinvointisuomi ei kirjastokartalla jakaannu pohjoiseen ja etelään tai itään ja länteen.

Lapset heijastinliiveissään kertovat kirjaston tärkeydestä

Kirjastojen maa -kirjaa voi lukea myös ajankuvana. Kesäisen Suomen kirjaston ovella voi olla lappu kirjastoväen lomautuksista. Nekin Lahtinen on kirjaansa kirjannut, mutta kirjastojen mies tahtoo muistuttaa myös hyvinvoinnista.

- Sekin on kuitenkin myös ajankuvaa, että finanssikriisin ahdingossa ja leikkausvimmassa meillä on tällainen hyvinvointipalvelu.

- Kun jotain kirjoittaa, pyrkii myös vaikuttamaan maailmanmenoon. Toivon, että tämä kirja innostavalla tavalla kehottaa vaalimaan ja kehittämään tätä yhtä upeinta suomalaisen yhteiskunnan tekijää.

Kirjastojen mies nostaa esimerkiksi kirjastojen vahvasta asemasta lapset.

- Olen monta kertaa nähnyt vekaralauman, joka keltaisissa heijastinliiveissään tulee kirjastoon ja muutamassa minuutissa he ovat siellä kuin kotonaan. Jo päiväkoti-ikäiset lapset oppivat kirjastokulttuurin ja ottavat sen omakseen, Mikko Lahtinen summaa.

YLE Tampere / Hanna Juopperi

Kommentit

Ei kommentteja

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

PRO KIRJASTO-liike ISÄNTÄNÄ KANSANLIIKKEIDEN TAPAAMISESSA TURUSSA

Kansanliikkeet aktiivisia
Sunnuntaipäivän 14.11. 2010 istui tiiviisti kolmisenkymmentä
eri puolilta maata saapunutta kansanliikkeiden aktiivia kuulemassa
toistensa kamppailuista. Kauimmaiset osallistujat olivat
Nivalasta, Oulusta ja Kemistä, enemmistön tullessa tällä kertaa etelämpää.

Ajatuksena oli suunnata jatkossa toimia ja kamppailuja myös yhteisesti
eteenpäin. Julkisten palvelujen puolesta käytävä kamppailu oli päivän
keskiössä niin puheissa kuin näyttelyssä ja diaesityksissä.

Ritva Pitkänen ja Olli Salin selvittivät Helsingin pro kuntaliikkeen
kamppailuja mm. koko palveluverkkoasiassa ja kaupungin varallisuuden
piilottamista. Leo Lindstedt selvitti Turun Pro kirjastoliikkeen
toimintaa.
Vantaan terveyspalvelujen puolesta käytyä kamppaiulua
valotti Juha Kovanen,ja Kiljavan sairaalan yksityistämiskuplaa ja
Keski-Uudenmaan kuntiin kohdistuvaa miljoonakuppausta Arto Viitaniemi.

Nivalassa kamppailu homekoulusta
Nivalasta oli tullut paikalle Pipsa Jaakola, äiti-aktiivi ja koulukuraattori,
joka on ollut varsinainen primusmoottori organisoimassa kamppailua terveellisen
oppimis- ja työympäristön puolesta. Jo vakavat sairastumiset ja koululaisista
lähes puolet - 40 % - oireilevana ovat vakava merkki huolimattomasta vastuusta
ja itse asiassa rikollisesta menettelystä Nivalan virkamiesten ja päättäjien taholta.
Näin todettiin laajassa keskustelussa Pipsa Jaakolan esityksen jälkeen.
- Esitys antoi jälleen yhden konkreettisen esimerkin, miten kuntalaiset joutuvat
kamppailemaan varsin vakavissa asioissa. Seuraavana lieneekin suunnitelmissa se,
että Niva-Kaijan koulun oppilaiden vanhemmat panevat pystyyn koululakon,
kertoi Pipsa Jaakola.
- Lapsia ei haluta päästää enää tutkimuksissakin todettujen vaarallisten
homeiden ja sienien valtaamaan koulutaloon.
Keskustelusta lähtikin voimalliset terveiset Niva-Kaijan koulun
oppilaille, opettajille ja vanhemmille.
Tapaamisen merkitystä pohti mukana ollut Arto Viitaniemi.

- Minusta kansalaisliikkeiden tapaamisessa Turussa oleellista oli sen havaitseminen, että kunnissa tapahtuu samanlaisia palvelujen heikennyksiä ja julkisen palvelutoiminnan alasajoa riippumatta siitä onko kunta varakas tai vähemmän varakas. Tästä seuraa väistämättä se johtopäätös, että jossain on sylttytehdas, josta tätä operaatiota ohjataan ja linjataan. Ilman muuta kyse on oikeistolaisen politiikan toteuttamisesta, jossa kunnat on pantu likaisen työn tekijöiksi.

- Hienoa oli nähdä se, että kunnissa on laajasti herätty vastustamaan tätä epätervettä ja vahingollista toimintaa. On itse asiassa on syntynyt laaja vastarintaliike, joka ei vielä ole realisoitunut valtakunnalliseksi vaikuttajaksi. Turussa kuitenkin oli nähtävissä tarve tämän liikkeen yhdistämiselle. Tarvitaan verkostoitumista, yhteisiä tapaamisia ja kokemuksen vaihtoa, jotta voimat voidaan koota ja ryhtyä kääntämään kehitystä parempaan suuntaan.

- Kiljavan sairaalahankeen yhteydessä tapahtunut kähmintä osoittaa, että julkisten palvelujen yksityistämisoperaatioissa ei kaihdeta mitään keinoja. Kunnat on pantu maksamaan Attendo MedOnen bisneksen puitteen ja kassavirta potilasmaksuina. Kyse on puhtaasti rahastamisesta. Kun systeemi on rakennettu moninkertaisen osakeyhtiörakenteen puitteisiin, ei kunnallisilla päättäjillä ole tosiasiassa mitään edellytyksiä tietää mitä Kiljavan sairaalan toiminnassa tapahtuu. Keski-Uudellamaalla on syntynyt eräänlainen kuntarajat ylittävä verkosto, joka on moneen kertaan kysenalaistanut KIljanvan sairaalan yhteydessä tehdyt virheelliset päätökset. Koko ajan vastarinta on voimistunut ja kuntien valtustoissakin yhä suurempi osa valtuutetuista on asettunut vastustamaan yksityistämistä ja vaatinut tervydenhuollon toteuttamista kunnalisena toimintana myös Kiljavan sairaalassa.


Kamppailut ja yhteistoiminta jatkuvat

Tapaamisen päätteeksi ja loppusanoiksi totesi Pro Kirjastoliikkeen - joka vastasi sunnuntain järjestelyistä - aktiivi Eero Syrjänen, miten on ollut motivoivaa ja opettavaista olla mukana tämän päivän ja eilisen keskusteluissa. Tieto on edelleen monin tavoin valttia. Kansalaistoiminta vaatii osaamista, aikaa ja pitkää pinnaa. Asenteita ei hetkessä muuteta. Kaikkia käsiteltyjä asioita on syytä tutkia jatkossa tarkemmin yhdessä, vetää johtopäätöksiä, luoda suunnitelmia ja löytää ihminen monimutkaistenkin asioiden takaa. Helsinkiläiset ovat jo lupautuneet jatkotoimiin ja alustamaan yhteydenpitovälineiden suunnittelussa. Kansalaistoiminta, jossa olemme mukana, on osa hyvinvointia rakentavaa merkityksellistä elämää ja toimintaa yhteiskunnassa, niinkuin moni on todennut. Intoa jatkoon, kannusti Syrjänen.

Alustavasti on suunnitelmissa seuraava tapaaminen huhtikuussa Helsingin sosiaalifoorumissa, ja alkuvuonna on suunnitteilla myös päivän mittainen peruskurssi, miten kuntien budjeteista luetaan ja avataan asioita, joita ei heti yhdellä silmäyksellä kokematon näe. - Tällaisen kokemuksen ja taidon avulla voidaan myös paikallisia kamppailuja vahvistaa, kuten Ritva Pitkänen asiaa pohdittaessa totesi. Pitkäsen esitystä myös verotuksen, kuntatalouden ja vanhusten huollosta tapahtuvan kamppailun ottamista painopisteiksi pidettiin hyvänä pohjana jatkolle.


maanantai 1. marraskuuta 2010

MUISTOKYNTTILÖITÄ - TURKU PALAA

Vuosi sitten maaliskuussa oli Martin kirjaston surullinen mutta valoisa ulkoilme. Kirjasto oli loppusuoralla, ja käden taitojen harrastajat Oksasen Riikan johdolla toivat ihania lukulamppu-tuunauksia ikkunoille. Surullista ja kaunista. Se oli yksi solidaarisuuden osoitus pian loppuvalle kirjastolle.

Mikä palaa nyt?

Kun tuli ajankohtaiseksi 1½ vuoden kuluttua paikallisen S-kaupan aukeaminen, päätimme Pro Kirjasto - liikeen taholta tavalla tai toisella vielä muistaa ja musitella kamppailua.
Se olisi samalla kunnianosoitus paitsi kirjastolle, ennen muuta niille yli 10 000 ihmisille jotka olivat mukana adressein ja monenlaisen toiminnan muodossa puolustamassa alueen tärkeää palvelua. Yhdessä jaksoimme kamppailla...itse asiassa jo vuosia uudelle ja uudelleen...

Päätimme nyt sytyttää muistokynttilöitä ex-kirjaston eteen ja kiinnittää myymälän edessä olevaan kirjastoauton tolppaan laminoidun muistoplakaatin .

On ollut tuulta, sadetta ja myrskyä.
Tuli on niiden vuoksi sammunut.
Mutta myös S-liikken vartija erilaisten ohjeiden perustellaa - kuten sanoi - otti pois kyltin ja kynttilät - toki palauttikin niitä myöhemmin.
Mutta meillä oli kuin pahan varalle toinen plakaatti, ja taas syttyi uusia kynttilöitä.
Tuli kiinteistönhoitaja ja hän kuulemma 'siivosi' hautakynttilät pois ... vaikkeivät olleet kenenkään tiellä.

Kaupasta joku valitti, että kun on hautakynttilöitä, luulevat että täällä on joku suru.
Siihen me, että suru täällä onkin alueen hienon kirjaston menetyksen johdosta.
Sitä suremme ja haluamme muistaa.

Syksyn tuulet ja ihmisten teot ovat sammuttaneet ja vieneet pois kynttilöitä, mutta tuli yhä uusissa kynttilöissä palaa edelleen.
Kuluva viikko loppuu ns. pyhäinpäivään.
Päätimme aluksi suunnitellun yhden päivän sijaan - koska muisteloamme häirittiin - jatkaa sitä aina pyhäinpäivän iltaan klo 20 asti.

Mikä meitä mietityttää?

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden tunnus on TURKU PALAA.
Miksei nyt vaatimattomien muistokynttilöiden anneta palaa?
Ne eivät häiritse ketään muita kuin ehkä heitä, jotka toivottavasti kantavat mielessään jotain huonoa omaatuntoa - jos sellaista löytyy - oltuaan tekemässä päätöstä Martin ja Mikaelin lakkautuksesta.

Mutta jotain hyvää siitäkin syntyi: syntyi pro kirjasto-liike, jonka tulta eivät ulkopuoliset sammuta.

tiistai 26. lokakuuta 2010

NÄIN ON KÄYMÄSSÄ NAAPURISSA!

Hundra boklådor i farozonen

Text: Erika Josefsson
Uppdaterad 26 oktober 2010 11.11 Publicerad 26 oktober 2010 10.08
[+] [-] Textstorlek | kommentera Skriv en kommentar |

Stockholm.
Många av landets bokhandlare står inför en bekymmersam situation. Näthandeln pressar dem tillbaka. Så många som hundra boklådor kan vara hotade och allt fler kommuner riskerar att bli helt utan.

Bokbranschen befinner sig "i början av en djupare förändring", om man får tro Kjell Bohlund, författare till rapporten "Svensk bokmarknad 2010" som Förläggareföreningen publicerat i höst.

Såväl Akademibokhandeln som Bokia redovisar stora förluster. Även om branschfolk hellre talar om strukturomvandling än förestående boklådedöd tyder det mesta på att den kommer, frågan är bara i vilken utsträckning?

I dag saknar en tredjedel av landets kommuner egen fysisk bokhandel, och enlig Svensk Bokhandel är det just småorternas boklådor som har det tuffast.

Lars-Erik Linder, styrelsemedlem i europeiska bokhandlareföreningen, menar att 100 av landets 417 boklådor kan försvinna inom kort. Han baserar sin bedömning på den genomgång han gjorde av bokhandlarnas bokslut från 2008/2009. Redan då låg ett hundratal bokhandlare på gränsen till förlust och sedan dess har lönsamheten gått ner.

– Har man endast ett litet positivt resultat säger det bara svisch så är det borta. Det finns ingen statistik om det här, men vi känner ju varandra och talas vid.

Adlibris och Bokus har numera över 30 procent av bokförsäljningen, och näthandelns ökande marknadsandelar är en viktig förklaring till den fysiska bokhandelns vikande lönsamhet.

Vad betyder det då för en kommun att mista sin bokhandel?

Kristoffer Lind, förläggare på Lind & Co, vänder sig mot uppfattningen om boklådorna som viktiga kulturbärare runt om i landet.

– Det finns ett hyckleri i detta. Mycket av kvalitetslitteraturen säljs via nätet. Vi som åker ut och tittar på boklådorna i landet vet hur det ser ut. De säljer Kerstin Ekman, PO Enquist och Torgny Lindgren, de stora breda berättande författarna, men inget annat. De säljer inte vår 1900-serie med Christopher Isherwood. Jag säger inte det som som en värdering, jag bara konstaterar att det är så.

– Det bokhandeln säljer mest av från oss är Bingo Rimér.

Göran Greider, poet, bror till en bokhandlare, och chefredaktör för Dala-Demokraten, menar att landsortens bokhandlare har allt att vinna på att ändra sitt sätt att jobba. Han refererar en vision från poeten Magnus William-Olsson om bokhandlaren vägg i vägg med biblioteket. Kunden skulle kunna köpa nytt och låna gammalt på samma gång, författarbesök kunde arrangeras gemensamt.

– Om en bokhandel ska överleva i Falun, Borlänge eller Ludvika bygger det på att det finns någon aktivitet där. Idealet vore ett bokcentrum, med försäljning av både ny och antikvarisk litteratur och med författarbesök.

– Det här är ett område för statliga kulturpolitiska insatser som skulle ges till den som kan lägga upp en realistisk plan för ett sådant bokcentrum. Om man vill att landsbygden ska vara levande, tror jag det är en viktig fråga. (TT Spektra)

lauantai 23. lokakuuta 2010

Pro kirjastoliike kutsuu kautta maan Turkuun

hei,

me turkulaiset ollaan isäntinä ja emäntinä paitsi sosiaalifoorumissa ja Hyvien Uutisten iltaklubilla, myös su valtakunnallisessa kansanliikkeiden tapaamisessa - siinä katsomme paitsi menneeseen, erityisesti tulevaan - miten koota laajat liikkeet puolustmaan niitä perusoikeuksia joita ollaan ulkoistamassa, lakkaut...tamssa jne...
Pane allakkaan ylös 13-14.11 ja lue lähemmin www.turunsosiaalifoorumi.fi

perjantai 22. lokakuuta 2010

Varissuon alakerta yhä tyhjänä


2+ kävi tutustumassa heidän isän isän firman piirtämään kirjastorakennukseen. Surullista, että kirjaston alakerta, jossa ennen oli lasten kirjoja, on nyt tyhjänä. Komea rakennus vain osaksi käytössä.
pirjo

Visiitti Varissuolla

Kävimme 2+n kanssa tutustumassa uudelleen avattuun Varissuon kirjastoon. Kauniisti oli laitettu olohuone kuntoon, oli ihania istumarykelmiä.... Kaksi tyttöä pelasi lautapelejä, kaksi poikaa pelasi tietokonepelejä. Lasten vaunuja työntäviä äitejä siellä sun täällä. Ihanaa, että varissuolaisille jäi edes tämä, mitä nyt on vielä jäljellä. Mutta aika pieneksi oli käynyt hyllyrivit.






2+ tykkää kovasti kirjoista, ja lainattiinkin muutama.... lainaaminen ei ollut ihan simppeli juttu, piti ensin käydä keskustelu aikuisen kumppanin kanssa, voiko lainata.... voiko lainata, sen tähden, että kirjaston tosi pienten lasten kirjakokoelma oli niin pieni. Muutama kymmenen kirjaa. Tuli huono omatunto varissuolaisia kohtaan, otetaanko me nyt heidän ainoat vauvojen kirjat. Me jotka pöräytimme tänne autolla.

Ovesta oli hyvä mennä rattailla. Ikävää oli levoton elämä kauppakeskuksen ulkotasanteella. Mutta ehkäpä Varissuolla on totuttu. Ja pienentämällä tätä kirjastoa, ei ainakaan parannettu lähiön palveluxsia.

pirjo, r ja 2+