Hei,
Kunniaa Martin kirjastolle 70v juhlan ohjelman ja muun suunnittelukokous on keskiviikkona 2.9. klo 17 Puodissa Itäisellä Pitkällä kadulla.
Olet tervetullut!
torstai 27. elokuuta 2009
keskiviikko 26. elokuuta 2009
Kulttuuri Turussa 2011
Näin tiedotettiin Ruotsin Kuningas parille kun saapuivat Aurajoki rantaan Kristiinankadun päähän upealla (?) aluksella. Tottahan se onkin, vielä. Mietin mitä heinäkuussa tällä Turussa piipahtaneelle Kulttuuripääkaupunki "valvojalle" kerrottiin kaupunkimme kulttuuri tilanteesta.
Kävimme Martin koulussa
Nyt on paikka selvä, Martin koulun juhlasali. Siellä vietämme kivan syyskuisen illan musiikkia ja puheita kuunnellen, kaffetellen, kirjoja vaihdellen, paperia tehden ja Martin kirjaston tarpeellisuutta muistellen.
KUNNIAA MARTIN KIRJASTOLLE 70v tapahtuma on osa Mahdollisuuksien viikon toimintaa, Martin koulussa 10.9. 2009. klo. 18.00 - 21.00
Tarkempi ohjelma selviää piakkoin, mutta tule ja tuo kaverisikin kivaan historialliseen iltaan.
KUNNIAA MARTIN KIRJASTOLLE 70v tapahtuma on osa Mahdollisuuksien viikon toimintaa, Martin koulussa 10.9. 2009. klo. 18.00 - 21.00
Tarkempi ohjelma selviää piakkoin, mutta tule ja tuo kaverisikin kivaan historialliseen iltaan.
perjantai 21. elokuuta 2009
Lähikirjastojen käyttö on laskenut 23%
Tällaista siis on Turussa. Miksi Helsingissä prosentti on aivan eri suuntaan?
Moni kirjaston käyttäjä tietää syyt ja seuraukset, miten päättäjät?
Nykyinen kirjastopolitiikka on aika läpi näkyvää, tiedoksi päättäjille.
Historian kirjoissa mainitaan Turku Suomen sivistyksen kehtona. Miten se tänään on? No ainakin kaikista lähikirjastoista hävitetään kovalla vauhdilla historian kirjoja, ettei kukaan pääsisi edellä mainittua enää lukemaan.
Kansojen historian kirja -sarja oli myynnissä noin 20 euroon Nummessa.
Pidän itse sitä yhtenä parhaana historian oppikirjana, joka ei helposti vanhene! Joku muu tietenkin voi olla eri mieltä. Kasa arvotonta paperia, ehkä?
Pitäisi taas jossain vaiheessa kahlata kirjat läpi. Niin mistä voikaan enää lainata niitä? Pääkirjastoon on matkaa noin 5,4 kilometriä, kirjat painavat muutaman kilon kappale, tilaus lähikirjastoon maksaa 1/per nide – yht. 25 euroa. Mahtaako lähikirjastoni olla edes auki: supistetut aukioloajat, remontissa, pakko lomautettu tai lakkautettu kokonaan? ….
Pauli
Moni kirjaston käyttäjä tietää syyt ja seuraukset, miten päättäjät?
Nykyinen kirjastopolitiikka on aika läpi näkyvää, tiedoksi päättäjille.
Historian kirjoissa mainitaan Turku Suomen sivistyksen kehtona. Miten se tänään on? No ainakin kaikista lähikirjastoista hävitetään kovalla vauhdilla historian kirjoja, ettei kukaan pääsisi edellä mainittua enää lukemaan.
Kansojen historian kirja -sarja oli myynnissä noin 20 euroon Nummessa.
Pidän itse sitä yhtenä parhaana historian oppikirjana, joka ei helposti vanhene! Joku muu tietenkin voi olla eri mieltä. Kasa arvotonta paperia, ehkä?
Pitäisi taas jossain vaiheessa kahlata kirjat läpi. Niin mistä voikaan enää lainata niitä? Pääkirjastoon on matkaa noin 5,4 kilometriä, kirjat painavat muutaman kilon kappale, tilaus lähikirjastoon maksaa 1/per nide – yht. 25 euroa. Mahtaako lähikirjastoni olla edes auki: supistetut aukioloajat, remontissa, pakko lomautettu tai lakkautettu kokonaan? ….
Pauli
Espoo käynnistää asukasraateja, entä Turku?
Luottamus valtion ja kunnan päätöksentekijöihin on vähentynyt vaalirahoituksen aiheuttamana. Luottamushenkilöt valitaan joka neljäs vuosi ja ihanteellisena tavoitteena on, että kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut olisivat asiantuntijoita, jotka pystyvät tekemään viisaita ja perusteltuja päätöksia kansakunnan ja kuntien parhaaksi. Nyt monista tuntuu, että viisaiksi oletettujen päättäjien päitä kääntää enemmän talouselämä ja raha kuin heidän edustamiensa kansalaisten hyvinvointi.
Keskustelun ja sitä kautta löydettyjen perusteltujen ratkaisujen pitäisi olla politiikan ihanne. Yhteisten asioiden hoitaminen saa oikeutuksensa huolellisesti perustelluista ratkaisuista. Käytäntö on usein kaukana ihanteesta. ”Olen kyllä periaatteessa samaa mieltä, mutta kun pitää säästää”, vastaa päättäjä. Kun kyselee päätöksen perusteluja, niin usein paetaan sen taakse, että ”muut ovat harkinneet”, ”ryhmä päätti”, ”keskushallinto määräsi”, ”vaihtoehtoja ei ollut”.
Lähiosoitetta ei todellisille päättäjille tunnu löytyvän. Viranhaltijoita patistetaan toteuttamaan näitä kasvottomien tekemiä päätöksiä. He saattavat olla kyllä eri mieltä monissa tapauksissa, mutta virran mukana on mentävä. Säästöt, ovat ne sitten leikkauksia, laitosten sulkemisia, kunnan omaisuuden myymistä tms. pyritään toteuttamaan mahdollisimman huomaamattomasti. Jälkikäteen voivat asianosaiset vain äimistellä: ”Mutta kun oli pakko”.
Edustuksellinen demokratia heikkenee julkisen keskustelun ja perustelujen näivettymisen myötä. Mitä vähemmän kuntalaisten mielipiteet pääsevät esille, sitä varmemmin äänestäjien innostus laskee.
Kansalaistoiminnan on monien selvitysten mukaan todettu lisäävän ihmisten yhteenkuuluvuutta sekä myös luottamusta päätöksentekijöitä ja viranhaltijoita kohtaan. Jotkin kunnat pyrkivät aktiivisesti kehittämään kuntalaisten osallistumista. Espoo on käynnistämässä tänä syksynä kokeiluja asukasraatien/asiakasraatien alueelliselle toiminnalle. Tulevaa toimintaa perustellaan sillä, että
”asiakasraadit ovat osa asukaslähtöistä palveluiden kehittämistä. Raatien kokoonpanon toivotaan edustavan kattavasti kaikenlaisia espoolaisia sukupuolen, iän, ammatin, koulutustaustan ja etnisen alkuperän suhteen. Kaupunki kerää jatkuvasti asiakaspalautetta ja tekee asiakastyytyväisyystutkimuksia, mutta näiden täydennykseksi asiakasraadeilta toivotaan ideoita palveluiden kehittämistä varten, ei vain reagointia nykyisten palveluiden järjestämiseen.”
Edelleen asiakasraatien kokoajat Espoossa ovat sitä mieltä, että ”asukkaiden näkemysten kuuleminen on erityisen tärkeää nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa palveluiden kehittäminen ei ole mahdollista niiden määrää ja valikoimaa kasvattamalla.”
Onko Turussa tarvetta vastaavanlaiseen toimintaan? Luulisi olevan, koska palveluiden kehittäminen ei täälläkään ole mahdollista määrää ja valikoimaa kasvattamalla. Jokainen suljettu terveysasema, nuorisotila, koulu ja kirjasto kertovat supistuksista, eivät edes palvelutason säilyttämisestä. Pro Kirjasto –liike on tehnyt äskettäin aloitteen, että Turun kaupunki perustaisi kirjastojen käyttäjäneuvoston kehittämään erityisesti lähikirjastojen toimintaa pitkäjänteisesti siten, että kuntalaisten mielipiteet otetaan huomioon päätöksissä ja päätösten valmistelussa. Samanlaista ajatusta tulisi kehitellä muillakin kuin kirjastotoimen alalla. Laaja osallistuminen luo luottamusta, luottamus kasvattaa yhteisöllisyyttä ja pitkällä tähtäimellä vaurautta.
Eero Syrjänen, Turku
(Turun Sanomat 20.8.2009)
Keskustelun ja sitä kautta löydettyjen perusteltujen ratkaisujen pitäisi olla politiikan ihanne. Yhteisten asioiden hoitaminen saa oikeutuksensa huolellisesti perustelluista ratkaisuista. Käytäntö on usein kaukana ihanteesta. ”Olen kyllä periaatteessa samaa mieltä, mutta kun pitää säästää”, vastaa päättäjä. Kun kyselee päätöksen perusteluja, niin usein paetaan sen taakse, että ”muut ovat harkinneet”, ”ryhmä päätti”, ”keskushallinto määräsi”, ”vaihtoehtoja ei ollut”.
Lähiosoitetta ei todellisille päättäjille tunnu löytyvän. Viranhaltijoita patistetaan toteuttamaan näitä kasvottomien tekemiä päätöksiä. He saattavat olla kyllä eri mieltä monissa tapauksissa, mutta virran mukana on mentävä. Säästöt, ovat ne sitten leikkauksia, laitosten sulkemisia, kunnan omaisuuden myymistä tms. pyritään toteuttamaan mahdollisimman huomaamattomasti. Jälkikäteen voivat asianosaiset vain äimistellä: ”Mutta kun oli pakko”.
Edustuksellinen demokratia heikkenee julkisen keskustelun ja perustelujen näivettymisen myötä. Mitä vähemmän kuntalaisten mielipiteet pääsevät esille, sitä varmemmin äänestäjien innostus laskee.
Kansalaistoiminnan on monien selvitysten mukaan todettu lisäävän ihmisten yhteenkuuluvuutta sekä myös luottamusta päätöksentekijöitä ja viranhaltijoita kohtaan. Jotkin kunnat pyrkivät aktiivisesti kehittämään kuntalaisten osallistumista. Espoo on käynnistämässä tänä syksynä kokeiluja asukasraatien/asiakasraatien alueelliselle toiminnalle. Tulevaa toimintaa perustellaan sillä, että
”asiakasraadit ovat osa asukaslähtöistä palveluiden kehittämistä. Raatien kokoonpanon toivotaan edustavan kattavasti kaikenlaisia espoolaisia sukupuolen, iän, ammatin, koulutustaustan ja etnisen alkuperän suhteen. Kaupunki kerää jatkuvasti asiakaspalautetta ja tekee asiakastyytyväisyystutkimuksia, mutta näiden täydennykseksi asiakasraadeilta toivotaan ideoita palveluiden kehittämistä varten, ei vain reagointia nykyisten palveluiden järjestämiseen.”
Edelleen asiakasraatien kokoajat Espoossa ovat sitä mieltä, että ”asukkaiden näkemysten kuuleminen on erityisen tärkeää nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa palveluiden kehittäminen ei ole mahdollista niiden määrää ja valikoimaa kasvattamalla.”
Onko Turussa tarvetta vastaavanlaiseen toimintaan? Luulisi olevan, koska palveluiden kehittäminen ei täälläkään ole mahdollista määrää ja valikoimaa kasvattamalla. Jokainen suljettu terveysasema, nuorisotila, koulu ja kirjasto kertovat supistuksista, eivät edes palvelutason säilyttämisestä. Pro Kirjasto –liike on tehnyt äskettäin aloitteen, että Turun kaupunki perustaisi kirjastojen käyttäjäneuvoston kehittämään erityisesti lähikirjastojen toimintaa pitkäjänteisesti siten, että kuntalaisten mielipiteet otetaan huomioon päätöksissä ja päätösten valmistelussa. Samanlaista ajatusta tulisi kehitellä muillakin kuin kirjastotoimen alalla. Laaja osallistuminen luo luottamusta, luottamus kasvattaa yhteisöllisyyttä ja pitkällä tähtäimellä vaurautta.
Eero Syrjänen, Turku
(Turun Sanomat 20.8.2009)
tiistai 18. elokuuta 2009
Tule keskustelemaan lähikirjastosta
Härkämäen kirjasto suljetaan 28.9 ja kirjastotoimen suunnitelmien mukaan toiminta alkaa vuoden 2010 alussa Jyrkkälän nuorisotalolla.
Kirjastotoimi järjestää aiheesta keskustelu- ja infotilaisuuden Jyrkkälän nuorisotalolla (Suikkilantie 8) maanantaina 14.9 alkaen klo 18.00.
Tilaisuudessa kysymyksiin ovat vastaamassa: Nuorisotoimen johtaja Anniina Lehtiö-Vainio, kirjastoimen johtaja Inkeri Näätsaari ja kulttuuritoimen johtaja Minna Sartes.
Kirjastotoimi järjestää aiheesta keskustelu- ja infotilaisuuden Jyrkkälän nuorisotalolla (Suikkilantie 8) maanantaina 14.9 alkaen klo 18.00.
Tilaisuudessa kysymyksiin ovat vastaamassa: Nuorisotoimen johtaja Anniina Lehtiö-Vainio, kirjastoimen johtaja Inkeri Näätsaari ja kulttuuritoimen johtaja Minna Sartes.
Seuraava kokous
Tapaamme Martin koulun pihalla 26.8 2009 klo. 14.00. Tapaamme koulun rehtorin sekä musiikin opettajan, joiden johdolla tutustumme koulun tiloihin ja suunnittelemme "Kunniaa Martin kirjastolle 70v" - juhlia, joita vietetään 10. syyskuuta klo. 18.00 alkaen Martin koululla.
tiistai 4. elokuuta 2009
Radio Robin Hood haastatteli Prokirjastolaisia
Jari Suominen nauhoitti kertomuksiamme kuntalaisaloitteesta ja niistä toimista, joita Pro Kirjasto-liike on tehnyt ja tulee tekemään. Myös päätösten valtapoliittisista taustoista keskusteltiin. Keskustelumme tulle ulos ohjelmassa Radio Vasuri 19.8. klo 14.30 (taajuus 91,5)
Kuntalaisaloite; kirjastojen käyttäjäneuvosto
Kokouksessa koulun pihalla 3.8.2009 allekirjoitimme kuntalaisaloitteen kirjastojen käyttäjäneuvoston perustamisesta perusteluineen.
" Ehdotamme, että Turun kaupunki perustaa kirjastojen käyttäjäneuvoston kehittämään
erityisesti lähikirjastojen toimintaa pitkäjänteisesti siten, että kuntalaisten mielipiteet otetaan huomioon päätöksissä ja päättösten valmistelussa."
" Ehdotamme, että Turun kaupunki perustaa kirjastojen käyttäjäneuvoston kehittämään
erityisesti lähikirjastojen toimintaa pitkäjänteisesti siten, että kuntalaisten mielipiteet otetaan huomioon päätöksissä ja päättösten valmistelussa."
maanantai 3. elokuuta 2009
Tiedotustilaisuus Nummen kirjastossa
Torstaina 6.8. klo 12 Nummen kirjasto
Kirjasto on kiinni remontin vuoksi 10.8. - 31.12.2009. Viimeinen aukiolopäivä
ennen kunnostustöiden alkua pe 7.8. klo 10-16.
Nummen kirjastossa järjestetään kaikille avoin tiedotustilaisuus
kirjaston remontista sekä tilasuunnitelmista torstaina 6.8.2009 klo 12.
Samalla julkistetaan automaattien nimikilpailun voittajat. Tervetuloa!
Nummen kirjasto suljetaan kunnostustöitä varten perjantaina 7.8.2009
klo 16. Kirjastotoiminnan suunnitellaan alkavan uudelleen vuoden 2010
alussa. Asiakkaiden toivotaan käyttävän syksyn aikana muita kirjastoja.
Myös kirjastoautolle tulee pysäkkiaikaa Nummen kirjaston edustalle.
Tausta:
Kulttuurilautakunta päätti kokouksessaan 17.6.2009 luovuttaa Nummen
kirjastosta noin 150 m² kotihoidon toimisto- ja taukotilakäyttöön.
Kirjaston käyttöön jää tiloista edelleen noin 650 m². Lautakunta päätti
lisäksi, että Nummen kirjaston tiloihin tehdään uuden toiminnan
edellyttämät korjaukset. Tilan luovutus edellyttää, että koko Nummen
kirjaston toiminta suunnitellaan ja tilat jäsennetään uudelleen,
jolloin tilat kunnostetaan ja varusteita uusitaan.
7.7.-31.12.2009 välisenä aikana varausten noutopaikaksi ei voi valita
Nummen kirjastoa.
Sulkemisen aikana lainattua aineistoa ei voi palauttaa Nummen
kirjastoon. Lainoja voi palauttaa Turun kaupunginkirjaston muihin toimipisteisiin.
Lisätietoa:
kirjastosuunnittelija Sanna Hernelahti
Pauli
Kirjasto on kiinni remontin vuoksi 10.8. - 31.12.2009. Viimeinen aukiolopäivä
ennen kunnostustöiden alkua pe 7.8. klo 10-16.
Nummen kirjastossa järjestetään kaikille avoin tiedotustilaisuus
kirjaston remontista sekä tilasuunnitelmista torstaina 6.8.2009 klo 12.
Samalla julkistetaan automaattien nimikilpailun voittajat. Tervetuloa!
Nummen kirjasto suljetaan kunnostustöitä varten perjantaina 7.8.2009
klo 16. Kirjastotoiminnan suunnitellaan alkavan uudelleen vuoden 2010
alussa. Asiakkaiden toivotaan käyttävän syksyn aikana muita kirjastoja.
Myös kirjastoautolle tulee pysäkkiaikaa Nummen kirjaston edustalle.
Tausta:
Kulttuurilautakunta päätti kokouksessaan 17.6.2009 luovuttaa Nummen
kirjastosta noin 150 m² kotihoidon toimisto- ja taukotilakäyttöön.
Kirjaston käyttöön jää tiloista edelleen noin 650 m². Lautakunta päätti
lisäksi, että Nummen kirjaston tiloihin tehdään uuden toiminnan
edellyttämät korjaukset. Tilan luovutus edellyttää, että koko Nummen
kirjaston toiminta suunnitellaan ja tilat jäsennetään uudelleen,
jolloin tilat kunnostetaan ja varusteita uusitaan.
7.7.-31.12.2009 välisenä aikana varausten noutopaikaksi ei voi valita
Nummen kirjastoa.
Sulkemisen aikana lainattua aineistoa ei voi palauttaa Nummen
kirjastoon. Lainoja voi palauttaa Turun kaupunginkirjaston muihin toimipisteisiin.
Lisätietoa:
kirjastosuunnittelija Sanna Hernelahti
Pauli
NUMMEN KIRJASTO – HALISTENKOSKEN KULTTUURIKESKUS
Nykyinen Nummen kirjastorakennus on vuodelta 1973, mutta kirjaston historia alkoi jo v. 1885, jolloin kreivi Karl Magnus Maurits Armfelt ja kappalainen Gustaf Dahlberg perustivat Nummen lukutuvan. Alue kuului silloin Kaarinaan, mutta siirtyi v. 1939 esikaupunkiliitoksen myötä Turun kaupungin omistukseen.
Tuomiokirkolta on Nummen kirjastoon kolmen kilometrin matka. Turistiopas voi opastaa ihmisiä ajamaan kohti Hämeenlinnaa,kääntymään vasemmalle Halistentielle ja pysäköimään ennen Vesilaitosta. Parkkipaikkoja on parikymmentä ja ne ovat ahkerassa käytössä: monet palauttavat Nummen kirjastoon muualta lainatut kirjat. Samalla matkalla onnistuu kyllä myös lainaus. Nummen kirjastosta lainataan eniten lähikirjastoista: 272 627 lainaa vuonna 2005.
Nummessa on mitä lainata, monipuolinen kokoelma monipuoliselle asiakaskunnalle. Pääpaino on aikuisten tietokirjallisuudessa - sitä lainataan aineistosta eniten, enemmän kuin muissa lähikirjastoissa. Kaunokirjallisuus kelpaa sekä aikuisille että lapsille. Lehtikokoelmaa asiakkaat pitävät hyvänä ja laajana, 101 nimekettä. Lasten äänitekokoelma on pitkän ajan kuluessa hankittu ja hyvin ylläpidetty. Aikuisten elokuvissa suositaan klassikoita. Musiikkikokoelma on pieni helmi: harkiten hankittu,
eri musiikin lajeja ja tyylejä edustavasti esittelevä.
Kirjaston ympäristössä on hyvin erilaisia asuma-alueita: varakkaita, pientalovaltaisia vanhoja alueita kuten Nummenmäki 2159 asukasta, Kurala 2956, Paaskunta 1273 ja Kuuvuori 924. Nummen kirjasto palvelee myös suuria vuokratalovaltaisia alueita: Halisten 3501 asukkaan joukossa on paljon maahanmuuttajia ja työttömiä, Kohmon 1223 asukkaalla ei omalla alueella juurikaan palveluita. Ylioppilaskylässä on 2655 asukkaan, vaihtuva nuori aktiivinen asukaskunta. Myös Liedon puolelta käy paljon asiakkaita Hämeen valtatien varren asumaalueilta.
Nummen kirjaston palvelualueella on viisi päiväkotia, kolme ala-astetta, yksi yläaste ja lukio, kolme erityiskoulua; Turun Yliopisto ja Åbo Akademi sijaitsevat kävelymatkan päässä. Diakoniaoppilaitos on myös melko lähellä.
Keskimäärin 900 kävijää astuu päivittäin ovesta, eri-ikäisiä erilaisin tarpein ja kaikkiin kysymyksiin löytyy vastaus. Lapsille pidetään satuhetkiä, esikoululaisia opetetaan kirjastokurssin avulla ja koululaisia Kulttuuripolulla. Lapset esittelevät harrasteitaan ja keräilykohteitaan vitriininäyttelyissä ja aikuiset pitävät
taide- tai muita näyttelyitä lehtisalissa. Aikuisia perehdytetään tietokoneen käyttöön Verkkotori- ja Aino-opastuksissa. Erilaisiin tapahtumiin - kuten Runoviikko tai kirjailijavierailuit - tulee yleensä hyvin yleisöä.
Nummessa työskentelee vakituisesti kirjastonjohtaja, kaksi kirjastonhoitajaa ja kolme kirjastovirkailijaa, yleensä myös yksi työllistetty ja joskus harjoittelijoita. Koko tiimimme toivottaa kaikki tervetulleiksi meille Kuralan kulmille, Nummenpakan perille, Hämeen Härkätien historiaan!
Maija-Leena Alanko
Nummen kirjaston johtaja
(teksti vuodelta 2005)
Tuomiokirkolta on Nummen kirjastoon kolmen kilometrin matka. Turistiopas voi opastaa ihmisiä ajamaan kohti Hämeenlinnaa,kääntymään vasemmalle Halistentielle ja pysäköimään ennen Vesilaitosta. Parkkipaikkoja on parikymmentä ja ne ovat ahkerassa käytössä: monet palauttavat Nummen kirjastoon muualta lainatut kirjat. Samalla matkalla onnistuu kyllä myös lainaus. Nummen kirjastosta lainataan eniten lähikirjastoista: 272 627 lainaa vuonna 2005.
Nummessa on mitä lainata, monipuolinen kokoelma monipuoliselle asiakaskunnalle. Pääpaino on aikuisten tietokirjallisuudessa - sitä lainataan aineistosta eniten, enemmän kuin muissa lähikirjastoissa. Kaunokirjallisuus kelpaa sekä aikuisille että lapsille. Lehtikokoelmaa asiakkaat pitävät hyvänä ja laajana, 101 nimekettä. Lasten äänitekokoelma on pitkän ajan kuluessa hankittu ja hyvin ylläpidetty. Aikuisten elokuvissa suositaan klassikoita. Musiikkikokoelma on pieni helmi: harkiten hankittu,
eri musiikin lajeja ja tyylejä edustavasti esittelevä.
Kirjaston ympäristössä on hyvin erilaisia asuma-alueita: varakkaita, pientalovaltaisia vanhoja alueita kuten Nummenmäki 2159 asukasta, Kurala 2956, Paaskunta 1273 ja Kuuvuori 924. Nummen kirjasto palvelee myös suuria vuokratalovaltaisia alueita: Halisten 3501 asukkaan joukossa on paljon maahanmuuttajia ja työttömiä, Kohmon 1223 asukkaalla ei omalla alueella juurikaan palveluita. Ylioppilaskylässä on 2655 asukkaan, vaihtuva nuori aktiivinen asukaskunta. Myös Liedon puolelta käy paljon asiakkaita Hämeen valtatien varren asumaalueilta.
Nummen kirjaston palvelualueella on viisi päiväkotia, kolme ala-astetta, yksi yläaste ja lukio, kolme erityiskoulua; Turun Yliopisto ja Åbo Akademi sijaitsevat kävelymatkan päässä. Diakoniaoppilaitos on myös melko lähellä.
Keskimäärin 900 kävijää astuu päivittäin ovesta, eri-ikäisiä erilaisin tarpein ja kaikkiin kysymyksiin löytyy vastaus. Lapsille pidetään satuhetkiä, esikoululaisia opetetaan kirjastokurssin avulla ja koululaisia Kulttuuripolulla. Lapset esittelevät harrasteitaan ja keräilykohteitaan vitriininäyttelyissä ja aikuiset pitävät
taide- tai muita näyttelyitä lehtisalissa. Aikuisia perehdytetään tietokoneen käyttöön Verkkotori- ja Aino-opastuksissa. Erilaisiin tapahtumiin - kuten Runoviikko tai kirjailijavierailuit - tulee yleensä hyvin yleisöä.
Nummessa työskentelee vakituisesti kirjastonjohtaja, kaksi kirjastonhoitajaa ja kolme kirjastovirkailijaa, yleensä myös yksi työllistetty ja joskus harjoittelijoita. Koko tiimimme toivottaa kaikki tervetulleiksi meille Kuralan kulmille, Nummenpakan perille, Hämeen Härkätien historiaan!
Maija-Leena Alanko
Nummen kirjaston johtaja
(teksti vuodelta 2005)
sunnuntai 2. elokuuta 2009
Paattisten kirjasto 150 vuotta
Perjantaina 24.7.2009 oli juhlat idyllisessä kirjastossa, keskellä Paattisten kylää.
Juhlallisuudet alkoivat kello 12. Paikalla oli arvovaltainen vieras. Kirjaston perustaja kappalainen Adolf Lindman (1821-1874), joka avasi lainapisteen. Puheessaan hän luki lainapisteen sääntöjä 150 vuotta sitten. Myös nykyinen seurakunta toi tervehdyksen, pappi ja kanttori Outit. Pääkirjaston väki toi terveisiä ja ilmoitti, että Paattisten kirjasto on heille sydämen asia.
Kirjaston hoitaja Maritta Flykt luki runojaan runokirjastaan ja Pertti Keihäs lauloi koko päivän pianon säestyksellä.
Tarjoiluna oli suklaasydämiä.
Juhliin vei onnittelut Pro kirjasto -liikkeen puolesta Pauli ja Lena.
Pauli
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)