tiistai 10. marraskuuta 2009

KIITOS KIRJASTOILLE


tarina jatkuu...

Hopeoitu auto suuntaa Lausteelta Varissuolle. Autossa istuu kolme Pro Kirjasto liikkeen jäsentä, Markku, Pauli ja Pirjo. Heidän takoituksenaan on kiittää kirjastotyönteijöitä tärkeästä työstään, sekä toivottaa työntekijöille, samoin kuin kirjaston käyttäjille, lukurikasta 2010 vuotta. Onnittelut välitetään Kauppilan puutarhan lahjoittamien punaisten Tulilatvojen kera.
Varissuon ja Lausteen välillä on rautatie ja kolmikko päivittelee risteyksen vaaroja. Juna tulee hiljaa (siis ääneti sähköradalla) ja oleppa lapsi tai vahus ja ajatuksissasi, kuten lapsilla tahtoo tapana olla, riskit ikäville tapahtumille ovat suuret.
Varissuolla asuu liki 9000 ihmistä, joista n.35 % on ulkomaalaisia, kansalaisuuksiakin 40. Luonnollisesti tämmöinen määrä tarvitsee suuren ja kattavan kirjaston.

Ensimmäisessä kerroksessa on lasten kirjoja ja toisessa aikuisten. Kuvassa näkyvä erkkerimäinen lasiseinä tekee kirjastosta juhlavan näköisen. Toivon todellakin, että tähän kokonaisuuteen ei kosketa pikkusoremllakaan.



Varissuon jälkeen Pauli, Markku ja Pirjo matkaavat keskustaan. Kuljettaja tuntee kadut kuin apteekkari hyllynsä, ja trio saa parkkipaikan ihan lukusalin ikkunoiden alta. Kamerassa alkaa patterit olemaan loppu, joten pääkirjaston ovi jätetään kuvaamatta. Se lieneen monelle tuttu. Tois puol jokkee olevista kirjastoista toisena käydään Maarian kirjastossa Jäkärlässä. Matkaa on 15 kilometriä.


Paimalantieltä päin katsottuna Maarian kirjastotalo näyttää vanhalta pitkän malliselta maalaistalolta. Valkoinen puutalo sijaitsee romanttisesti pienellä kukkulalla ja Pirjo hädin tuskin malttaa odottaa sisäänpääsyä. Pauli lähestyy ovea ensimmäisenä ja huutaa:- Oi ei! Ja Pirjo häkeltyy.... eikö me päästäkkään katsomaan. Päästään kyllä, mutta ovessa on lappu, jotta verkkokaapelit ovat poikki, joten kirjoja ei voi lainata. Kuulimme, että useat kirjaston käyttäjät ovat todella huolestuneita kirjaston tilanteesta, sillä asuinalueen terveyskeskus on juuri suljettu.


Surullisin mielin kolmikko ajelee Moisioon. Moision kirjasto ei ole maanataina auki, mutta iltapäiväkerhotäti ottaa Tulilatva tervehdyksemme ja laittaa sen kirjaston pöydälle.


Runosmäen kirjasto sijaitsee keskellä Runosmäkeä, joka on Turun suurin kaupungin osa. Asukkaita on yli 10 000... tai n. 8000, riippuen mitä Runosmäkeen lasketaan. Voisi väittää, että Runosmäki ja Varissuo ovat yhtä suuria asukasluvuiltaan. Ja molemmat tarvitsevat kirjastonsa, lähiökirjastonsa. Jos asiat olisi oikein hyvin, tämä 1977 rakennettu kirjasto olisi Runosmäen pääkirjasto, ja lähellä oleviin asumislähiöihin avattaisiin lähikirjastoja!


Runosmäestä suunnattiin Pansioon. Kirjasto sijaitsee koulurakennuksessa, rakennus on valmistunut 1951. Paras paikka Pansiossa mottona kirjasto on koettu todalla rakkaana paikkana; missään muussa kirjastossa ei ollut kenkiä ovensuussa. - Jotkut lapset ottavat kengät pois tullessaan kirjastoon, kertoi kirjastoyönteijä. Kirastossa oli erillinen huone lapsille ja toinen pikkuisen varttuneimmille. - Täällä tehdään läksyjä ja viihdytään.

Näinhän se on; kirjastoja tarvitaan. Niiden arvoa ei voi rahalla mitata ja niinpä niistä jokainen pitäisi suojella. Ja lakkauttamisen lisäksi lisätä. Ei lienee suomalaista, jolla ei olisi hyviä kokoemuksia kirjastosta.

1 kommentti:

  1. Voi Pirjo, upea kuvakertomus.
    - Lisäksi hyviä havaintoja lähiöiden elämästä, palveluista ja olosuhteista. Tuntuu, että saitte kierroksesta irti todella paljon...ette olletkaan vain antamassa ja jakamassa!
    Todellista vuorovaikutusta ihmisten kanssa, kokemusten vaihtoa ja jatkossa - tiovottavsti- myös ajatustenvaithoa. Kummassakin kuvareportaasissa paljon aihetta pohtimiseen ja eväitä koko Pro Kirjasto-liikkeelle - ja monille muillekin, jotka haluavat puolustaa kuntapalveluja!
    (kaija)

    VastaaPoista