KIRJASTOILLE KIITOS

Hopean värinen auto viiletti isäinpäivän jälkeisenä maanantaina Turussa kirjastosta kirjastoon. Pauli, sekä kaksi Martin kirjaston alueella asuvaa, kovasti kirjastaan kaipaavaa henkilöä, aloittivat Kiitos että olette olemassa- kierroksen Hirvensalon kirjastosta. Samaisella vierailulla toivotettiin Kauppilan puutarhan lahjoittaman Tulilatvan kera lukurikasta vuotta 2010, sekä jätettiin kutsu Glögi-iltaan. Glögi-ilta on kirjastojemme rivityöntekijöille / sivukirjastoijen työntekijöille seuraavan viikon tiistaina, 19.00 Förituvassa ja ilmottautua voi nettiosoitteessa prokirjastoturku@gmail.com

Hirvensalon koulun vieressä oleva punainen kirjastotalo oli lämminhenkinen ja suojelukohteeksi kelpaava kokonaisuus.

Joukkueen matka jatkui. Mietittiin että Uittamollakin pitäisi olla oma kirjasto, täältä on todella pitkä matka pääkirjastoon, Marttiinkin täältä on matkaa ihan riittävästi. Pieni lapsi ei kuuna päivänä voi täältä lähteä jalan pääkirjastoon. Niin tulee perheelle uusia maksuja ja köyhä kaupunkimme vaurastuu.

Uittamon tanssilava ja uimaranta vilahtivat ohi ja ex-taksikuski löysi tien Ilpoisten kirjastoon.

Kirjasto on laaja ja valoisa. Alueen koulu on lähellä. Emme voi kun toivoa, että tämä mannerlaguunissa ( onko semmoista käsitettä ) sijaitseva lähikirjasto saa rauhassa ravita asukkaitaan.

Petreliuksen juuri avattu uimahalli jäi taakse, kun ajelimme kohti seuraavaa kirjastoa; Vasaramäen pieni kodinomainen yksikkö. Mäki kirjastotalolle, ja samoin koulualueelle, ei ollut loiva ja huomaamaton, mutta kyllä kannatti nähdä vaiva. Tämä kaksikerroksisen omakotitaloasunnon henkinen kirjasto puupintoineen on lähikirjastoa parhaimmillaan. Huone uhkuu "Tervetuoloa viihtymään" kuiskausta. Onneksi Vasaramäen kirjasto on vielä olemassa, onhan se jo monesti ollut uhattujen listalla.

Kirjaston ala-oven nähdessä, ei osaa arvata, miten lumoava näky oven takana odottaa

Vasaramäen kirjastossa oli parhaillaan joku lapsiryhmä ja mahdottomasti muuta väkeä. Paulikin, joka ei ollut koskaan kirjastossa käynyt, menetti sydämensä tyystin.

Vasaramäestä matkattiin Lausteelle. Taloja oli paljon, isoja ja pieniä ja vihdoin löytyi koulu ja koulun vierestä matalmapi siipirakennus, ja sieltä käytävän päästä Lausteen lähikirjasto. Lausteen työntekijät kertoivat, että heidän pitäisi pienentää tiloja.... Pienentää.... ei oikein mennyt meidän oikeustajuun. Monen päättäjän saunakamarikin on isompi kuin tämä tila;)

Yllä olevassa kuvassa Pauli on menossa kirjastoon. Saman käytävän toisessa päässä, eli täällä, missä kuvaaja Pirjo seisoo, oli ovi ja on teitysti vieläkin, iltapäiväkerhoon. Muut käytävällä olevat siniset ovet menivät muihin kerhohuoneisiin. Keskitettyä toimintaa. Miten ihanteellista on hakea lapsi iltapäiväkerhosta ja kävästä sen jälkeen kirjastossa. Todellista luksusta. Toivottavasti kaupunkilla on varaa tämmöiseen lähiöiden asukkaiden hellimeiseen jatkossakin.

Seuraava kohteemme oli Varissuon kirjasto. Siitä seuraavalla kerralla.

Hauskoja kirjastohetkiä toivottaen,

Markku, Pauli ja Pirjo