13.3.2010 Ravintola koulun Historian sali oli sopivasti täynnä ihmisiä, joita kiinnosti minne ollaan menossa valtakunnallisesti kirjastosektorilla, sekä täällä Turussa. Ensimmäisenä puhui Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Sinikka Sipilä, toiseksi Turun ex-kirjastotoimenjohtaja.... vai onko hän ex Turun pääkirjaston johtaja... Kirsti Saksa. Ex- Turku, siksi, että viimeisen vuoden sisällä 60 asuntoisesta kerrostalostani ( itäinen kaupungin osa) kolma asunollista on muuttanut Tampereelle :).... No vielä ei Turku ole hävinnyt.
Henk.koht. olen sitä mieltä, että Kirsti Saksan aikana kirjastomaailmassa kaikki oli hyvin, lähikirjastoja ei lakkautettu ja työntekijätkin viihtyivät työssään. (Kuinka ja miten viihtyvät tänään, saavat kertoa ihan vapaasti!).
Viimeisenä puhui Kunnallisneuvos Pekka Ruola.
Ja kommentteja riitti.
Lähikirjastojen arvo tiedetään ja tunnetaan, mutta kuulemma saamme tyytyä siihen, että isot lähikrijastot jäävät tällä hetkellä historiaan. Muistaakseni Sinikka Sipilä korosti, että tällä hetkellä, kukaan ei tiedä minkälainen tilanne on muutaman vuoden päästä. Näinhän se on, elämä on yllätyksellistä. Yhtä yllätyksellistä kuin vallan oikut.
ILOINEN UUTINEN MARTTIIN!!
Sekä Saksa, että Sipilä olivat jututtanee nykyistä Kirjastotoimen johtajaa, Inkeri Näätsaari, ja kertoivat Inkerin luvanneen, että Marttiin saadaan kirjasto. Ei semmoista jossa on pysyvä kokoelma, vaan vaihtuvalla kokoelmalla.
Tilaisuudessa keskusteltiin myös sähköisistä kirjoista, kulttuurikortista... pääkirjaston aukiolot herätti keskustelua. Toivottiin mm. että pääkirjasto aukeaisi jo klo. 9.00. Mutta sen toteutuminen lienee mahdotonta, sillä tällä hetkellä työntekijät aloittavat työpäivänsä klo. 7.00 ja saavat kirjaston lainauskuntoon vasta kymmeneksi.
Onko järkeä pitää pääkirjastoa auki viikonloppuisin.... No jos vuokraa maksetaan, tulee aikaa myös hyödyntää... no niinhän se on: lähikirjastoista ei tarvistse maksa vuokraa auki-olottomista hetkistä:) Uskokoon ken voi.
Onko tutkittu kirjastoissa käviöiden motiiveita? Eipä juuri.... Pääkirjaston käviämäärään lasketaan se kun kävelee kirjaston ovesta Siriukseen, kun käväisee veeseessä, kun odottaa jotain... terffit pääkirjastossa, kun kävelee läpi välttääkseen liukkaan kadun...
Tuli ilmi että kirjasto henkilökunnalla on mm. vaitiolovelvollisuus. Jos poliisi / rikostutkija tulee kysymään onko joku lukenut viime aikoina räjähdysaineista, kirjastotyöntekijät eivät saa kertoa.
Tilaisuus loppui 15.30 uusien tilan itselleen varanneiden kolkuttaessa oveen. Kirjasto aiheet jututittivat vielä käytävässäkin ja siinä ihmeteltiin että missä ne päättäjät taas olivat. Kovasti ulkopaikkakuntalaista vierastamme ihmetytti kaupungin virkanaisten ja miesten vähyys tilaisuudessa.
Kirjastokäynnit lasten kanssa ovat lähes mahdottomia, sijainnit ja kulkeminen ovat ongelmia. Onhan se outoa kun tällainen kulttuurikaupunki panostaa lasten kulttuuriin täll tavalla.Taaksepäin mennään!!
VastaaPoistaMonessa keskustelussa on tullut sopnttaanisti ilmi, että lukeminen ja kirasjtossa käyminen on vähentynyt, koska pääkirjasto on ala-aste ikäiselle vielä hankalan matkan päässä. Aktiivisimmat vanhemmat kuljettavat lapsia kirjastoon, mutta eivät kaikki. Ennen luetutin lapsilla 10 kirjaa vuodessa, nyt urakka jää kaiketi tekemättä.
VastaaPoistaKIRJA ? STO
VastaaPoistaKirjoja myydään rautakipsoissa ja marketeissa Kirja on informaatiovälineenä vanhanaikainen; vain marginaalinen joukko haluaa kirjaa. Kirja poistuu. Uusi teknologia etenee.
Yllämainituista syistä johtuen maan sivukirjastot suljetaan. Olin syksyllä Turun Pro Kirjasto-liikkeen tilaisuudessa, kutsuttuna, ja pääsin kysymään paikalla istuvilta vaikuttajilta -kirjastotoimen johtajilta, kulttuuritoimen johtajilta, kaupunginhallituksen jäseniltä- mitä he sanovat ihmiselle, joka liikuntavamman tai muun syyn vuoksi menetti sivukirjastojen sulkeuduttua kokonaan mahdollisuuden käyttää kirjastoja. Jokainen vastaaja selitti.
Selitykset keskittyivät kehumaan jäljelle jääneen pääkirjaston palvelujen erinomaisuutta. Siellä on hienot tietokoneet, ja kahvilakin. Anniskelussakin löytyy.
Kukaan vastaaja ei pahoitellut kirjastopalvelut kokonaan menettäneen tilannetta.
Selittelyvastaaminen osoitti, että päättäjien ei ole tarpeen kokea myötätuntoa. Empatia on sairautta. Tärkeintä on ymmärtää, että kirjaa ei tarvita, ei etenkään julkisin varoin hankittua. Kirjasto on vain kasa kirjoja. Niitä voi ostaa rautakipsasta tai marketista, jos kerran päässä kirjan verran viiraa.
Kirjaa ei tarvita. Viinahan on nykyisin halpaa.