maanantai 31. tammikuuta 2011

KEVÄÄLLE SUUNNITELMAA

Tammikuun viimeisenä päivänä 2011 kokoontui Turun Pro kirjasto-liikkeen ihmisiä taas tutkailemaan asioita. WAM:n ollessa yllätykseksemme maanantaina suljettu siirryimme lähikorttelin kahvioon Naantalin aurinkoiseen Martinkadulle.

Vaihdettiin uutiset ja kokemukset kulttuuripääkaupunkiin liittyen.

A
Leo tiesi kertoa, että nyt Terveysasema Mäntymäki on julistautunut kulltturikaupunkiterveysasemaksi.
Se on julistanut kaikille kävijöilleen kirjoituskilpailun teemalla käyntiokokemuksia terveysasemalla. Tiedossa myös aikaan palkintoja. Onko tämä varsinaista hoitoa, jonkin sortin terapiaa, ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa vai mitä, mene ja yiedä, mutta yhtä kaikki kiinnostava avaus alueen asukkaille, jossa oma kirjasto lakkautettu.

AA
Pro kirjastoliike suunnitteli alustavasti jo viime vuonna matkaa Helsinkiin Kansalliskirjastoon. Se päätettiin toteuttaa tänä vuonna kesän korvalla, ja samaan matkaan pyritään järjestämään myuös tapaamista Suoemn krijastoseuraan. Tällä palstalla voit seurata asian valmistelujen etenemistä. Mahdollinen kierros myös joissain Helsingin kaupungin kirjastoissa voisi kiinnostaa ihmisiä, joten mukaan suunnittelemaan!

AAA
SUOMEN KIRJASTOMIEHESTÄ on kerrottu aimemmin tässä blogissa. Kyse tamperelaisesta yliopistomiehestä ja kirjastoalan spesialistista, joka käynyt kaikissa maamme kirjastoissa Suurimmasta pienimpään.

Nyt pääätimme kutsua tutkija Lahtisen Turkuun kevään aikana kertomaan tuon valtakunnalllisen kierroksen antia ja myös kertomaan näkemyksiä ja arviota siitä, missä kunnossa maamme kirjastojen elämä ja arki kulkevat. Kun kuulemme koska Lahtisella mahdollisuus tulla Turukuun kertomaan aiheesta, asiaan paltan tässä blogissa. Koko matkojen kokemus on kpoottu myös kirjan kansien väliin, joka varmaan mukava selailla ennen tapaamista.

AAAA
Edelleen seuraamme, mitä kirjastorintamalla Turussa vuoden aikana tapahtuu.
Samoin ollaan kuulolla miten syksyllä Turussa olleen kansanliikkeiden tapaamisen seuraava vaihe ja valmistelu Helsingin Sosiaalifoorumin yhteydessä etenee.

Seuraava tapaaminen tiedotetaan jatkossa tällä palstalla.
Siis Pro Kirjaston blogia kannattaa seurata siitäkin syystä.

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

MIETTEITÄ KULTTUURIKAUPUNGISSA TAANNOIN JA NYT

KEHITTYYKÖ KEHITYS?

Nostin tähän alle seuraavaksi asiaksi takavuosilta edelleen ajankohtaisen kirjoituksen!
Kaksi ja puoli vuotta sitten (toukokuussa 2008) kirjoitin kulttuuripääkaupungin kirjastopäätöksistä. Asia edelleen valitettavan tosi ja ajankohtainen.
- Paitsi että Martti on lopetettu ja tila myyty Turun Osuuskaupalle halvalla, ovat Mikaelin tilat edelleen tyhjänä, mutta kaupunki maksaa kuluja kaiken aikaa!
- Lisäksi muiden sivukirjastojen toimitiloja on supistettu, siirretty kouluihin ja nuorisotiloihin, ja mm.Härkämeässä on pieni ns. kirjavalikoima nuorisotalon kaikkein hälyisimmässä osassa keskellä sisääntuloaulaa!!!
- Eli se siitä kaupungin panostukksesta ihan oikeasti asukkaidensa pitkäaikaiseen ja jatkuvaan mahdollisuuteen saada kunnollisia kirjastopalveluja. Lähikirjastojen käyttöastetta huomattavasti pudottanut myös lyhyet aukioloajat, ja mm. lehtien lukumahdollisuus on olematon!
Varissuolla hieno kirjastotalon tila alakerrassa edelleen tietääkseni pääasiassa tyhjillään.

Mutta onneksi eilen paloi rahaa taivaan tuuliin - Turulla kun siihen on varra.
Ammuttinhan sentään sinänsä upea ilotulitus...hävitettiin 600 kiloa räjähteitä ja kuultiin 5000 räjähdystä.

Olipa todella sankka pilvi tässä kaupunginosamme päällä, yläkerran ikkunasta kun raketteja katselimme. Onneksi tuuli vei osittain merelle, mutta osansa saivat myös hirvensalolaiset.
Ja rahaa palaa vuoden aikana 50 miljoonaa, josta osansa saa rakennusliike Hartelan kainalossa oleva Logomon tilat....siitä mukava siivu sitä luovaa taloutta!!

Kyllä pitää edelleen paikkansa että rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta entäs kun kaupunki valittaa rahapulaa?



AJANKOHTAINEN ASIA EDELLEEN - Turun kulttuurista...onko aihetta keskusteluun?





toukokuu 2008

Kulttuuripääkaupunki säästää kirjastotoimessa! Mitä tolkkua,


kun Turussa tähän oheisenVarissuon kirjaston tiloihin ympätään nuorisotilat alakertaan, ja näin kirjaston tilat jopa puolitetaan.
Tämä kaikki sen jälkeen, kun reilun kokoinen ja toimiva nuorisotalo alueen keskellä korjattiin kiireellä kansainväliseksi kouluksi!
Siis nyt varissuolaiset joutuvat supistuneiden kirjastotilojen käyttäjiksi sen jälkeen, kun koko Turkua palveleva koulu tuotiin kaupungin nuorisosta rikkaimman lähiön nuorisotiloihin!

Kyse on taas kerran säästöistä, joita haetaan tavallisten ihmisten käyttämistä palveluista. Palveluista, joihin on varaa köyhälläkin!
Jos alueen kirjaston käyttö on vähentynyt asukasmäärän laskun myötä, ei se ole mikään peruste.
Varissuon väestömäärä pyörii edelleen kymmenessä tuhannessa, ja lähiseuduilta, jossa on saman verran asukkaita, tullaan tänne myös.
Varissuolla on paljon työttömiä, samoin monikulttuurisuus on koko maan huippua. Jo tässä on kaksi syytä, joiden vuoksi pitäisi ilman muuta kehittää kirjaston toimintaa ja tarjontaa tätä silmällä pitäen. Mm. venäjänkielinen yhteisö on alueella suuri. Voisiko ajatella mm. venäjänkielisen kirjallisuuden erityistä tarjontaa... ei suinkaan siksi, ettei maahanmuuttajan tule oppia suomea, vaan myös, koska oman kotikielen taito tukee toisen kielen oppimista.
Ellet osaa ilmaista itseäsi millään kielellä, olet puolikielinen. Ongelmat kasaantuvat.
Siksi kirjaston merkitys on huomattava.

Nuorisolle tarvitaan paikkansa, se on totta.
Miksei kansainvälistä kulua voida siirtää johonkin niistä tyhjäksi jäävistä kouluista, joita kaupunki on nyt sulkemassa. Miksi aina siellä joudutaan sijaiskärsijöiksi, missä ongelmia ja vaikeuksia on tarpeeksi ilmankin!
Eivät nuoret ainakaan opi kirjaston käyttöä sillä, että saavat toimitilat omille jutuilleen kirjaston alakerrasta. Nuorten tiloissa musiikki soi ja ääntä syntyy, kuka takaa sen jälkeen rauhallisuuden kirjastoon?

Kyse on kaupungin säästöistä kulttuurin alueella tulevassa kulttuuripääkaupungissa!
Taas säästetään lyhytnäköisesti ! Ennen pitkää tulee ongelmia ja huomataan tehty päätös huonoksi.
Mutta silloin todetaan, että tehty mitä tehty, ja tuskin kirjasto pääsee takaisin laajempiin tiloihin, jos kerran on supistettu.
Siksi moinen hanke on pian muutettava ja nuorisolle tarpeelliset tilat löydyttävä muualta!
Kirjasto pysyköön kirjastona!

Koko kaupungissa kesällä kirjastotoimi supistaaNyt on jo ilmoitettu lukuisten pienempien sivukirjastojen pidennetystä kiinnioloajasta kesällä!
Kun aikanaan rakennettiin uutta upeaa, sinänsä tarpeellista pääkirjastoa, oli ilmassa jo uhkana, että sen kustannusten kattamiseksi lähivuosian tullaan supistamaan pienempiä lähikirjastoja!
Ovatko pidennetyt kesäsulut ja supistettavat toimitilat nyt ensimmäinen askel tähän?

Turkulaiset ovat ansainneet kirjastotoimen, joka palvelee myös lähiöissä kaikella teholla!
Se on toimintaa, johon kesämökitön pienituloinen kaupunkilainenkin voi turvautua kesällä ja nauttia hyvistä hetkistä kirjojen parissa - tai käydä sen lehtihyllyiltä lukemassa lehdet - tuo paljon käytetty osasto!

sunnuntai 2. tammikuuta 2011

NUMMEN KIRJASTOSSA TAPAHTUU!!!


VALOKUVANÄYTTELY - KUVIA KUUBASTA

Nummen kirjasto ti.11.1 – la.5.2.2011
osoite: Töykkälänkatu 22 Turku
Kuvat esillä kirjaston aukioloaikoina
ma klo 10-19, ti- pe klo 10- 19, la klo 10-15

Näyttelyn avajaispäivänä tiistaina 11.1.2011 klo 17
avajaisten yhteydessä keskustelutilaisuus Kuubasta

Näyttelyn avaa Kuuban suurlähettiläs Sergio Gonzalez
Näyttelyn esittelee Toivo Koivisto
Koivisto on kuvannut Kuubalaisen arkipäivää joulukuussa 2009.
Kuvien välityksellä katsojalle avautuu jokapäiväinen arkinen aherrus niin lapsilla koulussa, kuin vanhempien työnteko kasvitarhalla. Rakentaminen lepohetkineen. Joukkoliikenteen ongelmiin on löytynyt monia parannuksia. Ja salsa soi!

Kuuba on selvinnyt maailmaa myllertävistä talous ja järjestelmien romahduksista huolimatta varsin hyvin rakentaen verkkaiseen tahtiin parempaa huomista.

************************************
Toivo Koivisto:Kuvia Kuubasta näyttely

On ollut aiemmin esillä Helsingissä Arabianrannan kirjastossa helmikuussa 2010. Kotkassa näyttely oli toukokuussa, Karkkilassa elokuussa, Hyvinkäällä syyskuussa. Joensuussa ja Tampereella lokakuun 2010.

Näyttelyä on tukenut Demokraattinen Sivistysliitto
Koivistolle on myönnetty näyttelyä varten Rakennusliiton kulttuuriapuraha.

POHJOISMAISITTAIN KANSAINVÄLISYYTTÄ



Karavan on ruotsalainen kirjallinen aikakausijulkaisu, joka keskittyy kertomaan erityisesti Aasian, Afrikan ja Lat. Amerikan maanosien kirjallisuudesta.
Julkaisu ilmestyy muutaman kerran vuodessa, ohessa saen viimeksi ilmestyneen numeron kansi.
Googlaamalla löydät - ja saat samalla kielikylpyä ilmaiseksi!

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

YLE:n TAMPEREEN TOIMITUS KERTOO....

..alla olevan artikkelin.
Samankaltaisia askeleita on Mikko Lahtinen perheineen käynyt kautta maan, kun me olemme pienessä maailmassamme Turussa tarponeet ja keskusteluja käyneet.
Kiinnostava tarina!

Kirjastojen miehen matka kulki yli 250 kirjaston kautta

julkaistu tänään klo 09:00
Kirjastojen mies Mikko Lahtinen

Kirjastojen mies Finströmin kirjastossa Ahvenanmaalla seuranaan paikallinen varis

Kuva: Leena Kukkonen-Lahtinen

Sastamalalainen kirjastojen mies, dosentti Mikko Lahtinen kiersi perheensä kanssa yli 250 suomalaista kirjastoa. Kilometrejä kertyi noin 15 000. Matkoilla piirtyi selvä kuva maamme kirjastoista muutoksen kynnyksellä. Lahtinen myös ymmärsi, että lapset keltaisissa heijastinliiveissään todistavat kirjastojen merkityksestä.

- Kirjoitin sen tarkoituksella vanhan kunnon matkatarinan muotoon ja omaksuin samalla alter egoni eli kirjastojen miehen näkökulman, Mikko Lahtinen kertoo.

Kirjastojen miehen perhe oli myös vahvasti mukana kirjan teossa, sillä Lahtisen vaimo Leena Kukkonen-Lahtinen kuvasi kirjan kuvituksen. Tytär Iines oli ”diginatiivina” myös olennainen osa matkakuntaa testaamalla kirjastojen yhteyksiä ympäröivään maailmaan.

- Teimme matkoja kaikkialle Suomeen. Halusimme tuoda esiin, että suomalainen virkeä kulttuurielämä ei lopu suuriin kaupunkeihin. Vaikka väki vähenee ja asutus harvenee, kirjasto voi olla elämän keskus.

- Kirjasto on monenlaisten muutosten edessä, mutta ainahan se on muuttunut. Nyt suuria muutoksia tulevat aiheuttamaan esimerkiksi kuntaliitokset. Toinen suuri muutoksen tekijä on digitaalinen aika ja kirjakeskeisyyden väheneminen, Lahtinen toteaa.

Kirjastoihin kaikessa hiljaisuudessa

Mikko Lahtinen ei ilmoittanut vierailuistaan ennakolta.

- Me emme etukäteen lähettäneet viestiä ja toivoneet, että mielellään myös kunnanjohtaja ja delegaatio olisi meitä vastassa, Lahtinen naurahtaa.

- Marssimme kirjastoon kuin kuka tahansa muukin. Minä tein havaintoja, vaimo otti valokuvia ja tytär päivitti blogejansa kirjastojen koneilla.

Kirjastojen avoimuus onnistuikin jopa yllättämään.

- Joskus tuntui vähän oudoltakin, kun puoliso otti valokuvia, minä tein muistiinpanoja pikkutakissani, eikä kukaan tule kysymään, että millä asioilla täällä liikutte, Mikko Lahtinen toteaa ja huomauttaa, että kirjan myötä syy on ehkä kirjastojen henkilökunnallekin selvinnyt.

Pikkukunnassa voi olla hyvä kirjasto, kasvukunnassa kehno

Kun matkustaa läpi Suomen ja kulkee yli 250 kirjaston kautta, voisi kuvitella, että kirjastoista löytyisi myös jokin alueellinen punainen lanka.

Lahtisen mukaan näin ei kuitenkaan ole. Yksi syy tähän on valtion vahva panostus kirjastoihin.

- Valtion tuen myötä meillä kirjastot täyttävät tietyt laatukriteerit. Suomen painopisteet kuitenkin jäsentyvät kirjastojen kautta toisin, koska mistä tahansa maassamme voi löytää hienon kirjaston. Toisaalta Etelä-Suomen kasvukunnista voi löytää aika kelvottomiakin kirjastoja. Hyvinvointisuomi ei kirjastokartalla jakaannu pohjoiseen ja etelään tai itään ja länteen.

Lapset heijastinliiveissään kertovat kirjaston tärkeydestä

Kirjastojen maa -kirjaa voi lukea myös ajankuvana. Kesäisen Suomen kirjaston ovella voi olla lappu kirjastoväen lomautuksista. Nekin Lahtinen on kirjaansa kirjannut, mutta kirjastojen mies tahtoo muistuttaa myös hyvinvoinnista.

- Sekin on kuitenkin myös ajankuvaa, että finanssikriisin ahdingossa ja leikkausvimmassa meillä on tällainen hyvinvointipalvelu.

- Kun jotain kirjoittaa, pyrkii myös vaikuttamaan maailmanmenoon. Toivon, että tämä kirja innostavalla tavalla kehottaa vaalimaan ja kehittämään tätä yhtä upeinta suomalaisen yhteiskunnan tekijää.

Kirjastojen mies nostaa esimerkiksi kirjastojen vahvasta asemasta lapset.

- Olen monta kertaa nähnyt vekaralauman, joka keltaisissa heijastinliiveissään tulee kirjastoon ja muutamassa minuutissa he ovat siellä kuin kotonaan. Jo päiväkoti-ikäiset lapset oppivat kirjastokulttuurin ja ottavat sen omakseen, Mikko Lahtinen summaa.

YLE Tampere / Hanna Juopperi

Kommentit

Ei kommentteja

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

PRO KIRJASTO-liike ISÄNTÄNÄ KANSANLIIKKEIDEN TAPAAMISESSA TURUSSA

Kansanliikkeet aktiivisia
Sunnuntaipäivän 14.11. 2010 istui tiiviisti kolmisenkymmentä
eri puolilta maata saapunutta kansanliikkeiden aktiivia kuulemassa
toistensa kamppailuista. Kauimmaiset osallistujat olivat
Nivalasta, Oulusta ja Kemistä, enemmistön tullessa tällä kertaa etelämpää.

Ajatuksena oli suunnata jatkossa toimia ja kamppailuja myös yhteisesti
eteenpäin. Julkisten palvelujen puolesta käytävä kamppailu oli päivän
keskiössä niin puheissa kuin näyttelyssä ja diaesityksissä.

Ritva Pitkänen ja Olli Salin selvittivät Helsingin pro kuntaliikkeen
kamppailuja mm. koko palveluverkkoasiassa ja kaupungin varallisuuden
piilottamista. Leo Lindstedt selvitti Turun Pro kirjastoliikkeen
toimintaa.
Vantaan terveyspalvelujen puolesta käytyä kamppaiulua
valotti Juha Kovanen,ja Kiljavan sairaalan yksityistämiskuplaa ja
Keski-Uudenmaan kuntiin kohdistuvaa miljoonakuppausta Arto Viitaniemi.

Nivalassa kamppailu homekoulusta
Nivalasta oli tullut paikalle Pipsa Jaakola, äiti-aktiivi ja koulukuraattori,
joka on ollut varsinainen primusmoottori organisoimassa kamppailua terveellisen
oppimis- ja työympäristön puolesta. Jo vakavat sairastumiset ja koululaisista
lähes puolet - 40 % - oireilevana ovat vakava merkki huolimattomasta vastuusta
ja itse asiassa rikollisesta menettelystä Nivalan virkamiesten ja päättäjien taholta.
Näin todettiin laajassa keskustelussa Pipsa Jaakolan esityksen jälkeen.
- Esitys antoi jälleen yhden konkreettisen esimerkin, miten kuntalaiset joutuvat
kamppailemaan varsin vakavissa asioissa. Seuraavana lieneekin suunnitelmissa se,
että Niva-Kaijan koulun oppilaiden vanhemmat panevat pystyyn koululakon,
kertoi Pipsa Jaakola.
- Lapsia ei haluta päästää enää tutkimuksissakin todettujen vaarallisten
homeiden ja sienien valtaamaan koulutaloon.
Keskustelusta lähtikin voimalliset terveiset Niva-Kaijan koulun
oppilaille, opettajille ja vanhemmille.
Tapaamisen merkitystä pohti mukana ollut Arto Viitaniemi.

- Minusta kansalaisliikkeiden tapaamisessa Turussa oleellista oli sen havaitseminen, että kunnissa tapahtuu samanlaisia palvelujen heikennyksiä ja julkisen palvelutoiminnan alasajoa riippumatta siitä onko kunta varakas tai vähemmän varakas. Tästä seuraa väistämättä se johtopäätös, että jossain on sylttytehdas, josta tätä operaatiota ohjataan ja linjataan. Ilman muuta kyse on oikeistolaisen politiikan toteuttamisesta, jossa kunnat on pantu likaisen työn tekijöiksi.

- Hienoa oli nähdä se, että kunnissa on laajasti herätty vastustamaan tätä epätervettä ja vahingollista toimintaa. On itse asiassa on syntynyt laaja vastarintaliike, joka ei vielä ole realisoitunut valtakunnalliseksi vaikuttajaksi. Turussa kuitenkin oli nähtävissä tarve tämän liikkeen yhdistämiselle. Tarvitaan verkostoitumista, yhteisiä tapaamisia ja kokemuksen vaihtoa, jotta voimat voidaan koota ja ryhtyä kääntämään kehitystä parempaan suuntaan.

- Kiljavan sairaalahankeen yhteydessä tapahtunut kähmintä osoittaa, että julkisten palvelujen yksityistämisoperaatioissa ei kaihdeta mitään keinoja. Kunnat on pantu maksamaan Attendo MedOnen bisneksen puitteen ja kassavirta potilasmaksuina. Kyse on puhtaasti rahastamisesta. Kun systeemi on rakennettu moninkertaisen osakeyhtiörakenteen puitteisiin, ei kunnallisilla päättäjillä ole tosiasiassa mitään edellytyksiä tietää mitä Kiljavan sairaalan toiminnassa tapahtuu. Keski-Uudellamaalla on syntynyt eräänlainen kuntarajat ylittävä verkosto, joka on moneen kertaan kysenalaistanut KIljanvan sairaalan yhteydessä tehdyt virheelliset päätökset. Koko ajan vastarinta on voimistunut ja kuntien valtustoissakin yhä suurempi osa valtuutetuista on asettunut vastustamaan yksityistämistä ja vaatinut tervydenhuollon toteuttamista kunnalisena toimintana myös Kiljavan sairaalassa.


Kamppailut ja yhteistoiminta jatkuvat

Tapaamisen päätteeksi ja loppusanoiksi totesi Pro Kirjastoliikkeen - joka vastasi sunnuntain järjestelyistä - aktiivi Eero Syrjänen, miten on ollut motivoivaa ja opettavaista olla mukana tämän päivän ja eilisen keskusteluissa. Tieto on edelleen monin tavoin valttia. Kansalaistoiminta vaatii osaamista, aikaa ja pitkää pinnaa. Asenteita ei hetkessä muuteta. Kaikkia käsiteltyjä asioita on syytä tutkia jatkossa tarkemmin yhdessä, vetää johtopäätöksiä, luoda suunnitelmia ja löytää ihminen monimutkaistenkin asioiden takaa. Helsinkiläiset ovat jo lupautuneet jatkotoimiin ja alustamaan yhteydenpitovälineiden suunnittelussa. Kansalaistoiminta, jossa olemme mukana, on osa hyvinvointia rakentavaa merkityksellistä elämää ja toimintaa yhteiskunnassa, niinkuin moni on todennut. Intoa jatkoon, kannusti Syrjänen.

Alustavasti on suunnitelmissa seuraava tapaaminen huhtikuussa Helsingin sosiaalifoorumissa, ja alkuvuonna on suunnitteilla myös päivän mittainen peruskurssi, miten kuntien budjeteista luetaan ja avataan asioita, joita ei heti yhdellä silmäyksellä kokematon näe. - Tällaisen kokemuksen ja taidon avulla voidaan myös paikallisia kamppailuja vahvistaa, kuten Ritva Pitkänen asiaa pohdittaessa totesi. Pitkäsen esitystä myös verotuksen, kuntatalouden ja vanhusten huollosta tapahtuvan kamppailun ottamista painopisteiksi pidettiin hyvänä pohjana jatkolle.


maanantai 1. marraskuuta 2010

MUISTOKYNTTILÖITÄ - TURKU PALAA

Vuosi sitten maaliskuussa oli Martin kirjaston surullinen mutta valoisa ulkoilme. Kirjasto oli loppusuoralla, ja käden taitojen harrastajat Oksasen Riikan johdolla toivat ihania lukulamppu-tuunauksia ikkunoille. Surullista ja kaunista. Se oli yksi solidaarisuuden osoitus pian loppuvalle kirjastolle.

Mikä palaa nyt?

Kun tuli ajankohtaiseksi 1½ vuoden kuluttua paikallisen S-kaupan aukeaminen, päätimme Pro Kirjasto - liikeen taholta tavalla tai toisella vielä muistaa ja musitella kamppailua.
Se olisi samalla kunnianosoitus paitsi kirjastolle, ennen muuta niille yli 10 000 ihmisille jotka olivat mukana adressein ja monenlaisen toiminnan muodossa puolustamassa alueen tärkeää palvelua. Yhdessä jaksoimme kamppailla...itse asiassa jo vuosia uudelle ja uudelleen...

Päätimme nyt sytyttää muistokynttilöitä ex-kirjaston eteen ja kiinnittää myymälän edessä olevaan kirjastoauton tolppaan laminoidun muistoplakaatin .

On ollut tuulta, sadetta ja myrskyä.
Tuli on niiden vuoksi sammunut.
Mutta myös S-liikken vartija erilaisten ohjeiden perustellaa - kuten sanoi - otti pois kyltin ja kynttilät - toki palauttikin niitä myöhemmin.
Mutta meillä oli kuin pahan varalle toinen plakaatti, ja taas syttyi uusia kynttilöitä.
Tuli kiinteistönhoitaja ja hän kuulemma 'siivosi' hautakynttilät pois ... vaikkeivät olleet kenenkään tiellä.

Kaupasta joku valitti, että kun on hautakynttilöitä, luulevat että täällä on joku suru.
Siihen me, että suru täällä onkin alueen hienon kirjaston menetyksen johdosta.
Sitä suremme ja haluamme muistaa.

Syksyn tuulet ja ihmisten teot ovat sammuttaneet ja vieneet pois kynttilöitä, mutta tuli yhä uusissa kynttilöissä palaa edelleen.
Kuluva viikko loppuu ns. pyhäinpäivään.
Päätimme aluksi suunnitellun yhden päivän sijaan - koska muisteloamme häirittiin - jatkaa sitä aina pyhäinpäivän iltaan klo 20 asti.

Mikä meitä mietityttää?

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden tunnus on TURKU PALAA.
Miksei nyt vaatimattomien muistokynttilöiden anneta palaa?
Ne eivät häiritse ketään muita kuin ehkä heitä, jotka toivottavasti kantavat mielessään jotain huonoa omaatuntoa - jos sellaista löytyy - oltuaan tekemässä päätöstä Martin ja Mikaelin lakkautuksesta.

Mutta jotain hyvää siitäkin syntyi: syntyi pro kirjasto-liike, jonka tulta eivät ulkopuoliset sammuta.