YLE:n TAMPEREEN TOIMITUS KERTOO....

..alla olevan artikkelin.
Samankaltaisia askeleita on Mikko Lahtinen perheineen käynyt kautta maan, kun me olemme pienessä maailmassamme Turussa tarponeet ja keskusteluja käyneet.
Kiinnostava tarina!

Kirjastojen miehen matka kulki yli 250 kirjaston kautta

julkaistu tänään klo 09:00

Kirjastojen mies Finströmin kirjastossa Ahvenanmaalla seuranaan paikallinen varis

Kuva: Leena Kukkonen-Lahtinen

Sastamalalainen kirjastojen mies, dosentti Mikko Lahtinen kiersi perheensä kanssa yli 250 suomalaista kirjastoa. Kilometrejä kertyi noin 15 000. Matkoilla piirtyi selvä kuva maamme kirjastoista muutoksen kynnyksellä. Lahtinen myös ymmärsi, että lapset keltaisissa heijastinliiveissään todistavat kirjastojen merkityksestä.

- Kirjoitin sen tarkoituksella vanhan kunnon matkatarinan muotoon ja omaksuin samalla alter egoni eli kirjastojen miehen näkökulman, Mikko Lahtinen kertoo.

Kirjastojen miehen perhe oli myös vahvasti mukana kirjan teossa, sillä Lahtisen vaimo Leena Kukkonen-Lahtinen kuvasi kirjan kuvituksen. Tytär Iines oli ”diginatiivina” myös olennainen osa matkakuntaa testaamalla kirjastojen yhteyksiä ympäröivään maailmaan.

- Teimme matkoja kaikkialle Suomeen. Halusimme tuoda esiin, että suomalainen virkeä kulttuurielämä ei lopu suuriin kaupunkeihin. Vaikka väki vähenee ja asutus harvenee, kirjasto voi olla elämän keskus.

- Kirjasto on monenlaisten muutosten edessä, mutta ainahan se on muuttunut. Nyt suuria muutoksia tulevat aiheuttamaan esimerkiksi kuntaliitokset. Toinen suuri muutoksen tekijä on digitaalinen aika ja kirjakeskeisyyden väheneminen, Lahtinen toteaa.

Kirjastoihin kaikessa hiljaisuudessa

Mikko Lahtinen ei ilmoittanut vierailuistaan ennakolta.

- Me emme etukäteen lähettäneet viestiä ja toivoneet, että mielellään myös kunnanjohtaja ja delegaatio olisi meitä vastassa, Lahtinen naurahtaa.

- Marssimme kirjastoon kuin kuka tahansa muukin. Minä tein havaintoja, vaimo otti valokuvia ja tytär päivitti blogejansa kirjastojen koneilla.

Kirjastojen avoimuus onnistuikin jopa yllättämään.

- Joskus tuntui vähän oudoltakin, kun puoliso otti valokuvia, minä tein muistiinpanoja pikkutakissani, eikä kukaan tule kysymään, että millä asioilla täällä liikutte, Mikko Lahtinen toteaa ja huomauttaa, että kirjan myötä syy on ehkä kirjastojen henkilökunnallekin selvinnyt.

Pikkukunnassa voi olla hyvä kirjasto, kasvukunnassa kehno

Kun matkustaa läpi Suomen ja kulkee yli 250 kirjaston kautta, voisi kuvitella, että kirjastoista löytyisi myös jokin alueellinen punainen lanka.

Lahtisen mukaan näin ei kuitenkaan ole. Yksi syy tähän on valtion vahva panostus kirjastoihin.

- Valtion tuen myötä meillä kirjastot täyttävät tietyt laatukriteerit. Suomen painopisteet kuitenkin jäsentyvät kirjastojen kautta toisin, koska mistä tahansa maassamme voi löytää hienon kirjaston. Toisaalta Etelä-Suomen kasvukunnista voi löytää aika kelvottomiakin kirjastoja. Hyvinvointisuomi ei kirjastokartalla jakaannu pohjoiseen ja etelään tai itään ja länteen.

Lapset heijastinliiveissään kertovat kirjaston tärkeydestä

Kirjastojen maa -kirjaa voi lukea myös ajankuvana. Kesäisen Suomen kirjaston ovella voi olla lappu kirjastoväen lomautuksista. Nekin Lahtinen on kirjaansa kirjannut, mutta kirjastojen mies tahtoo muistuttaa myös hyvinvoinnista.

- Sekin on kuitenkin myös ajankuvaa, että finanssikriisin ahdingossa ja leikkausvimmassa meillä on tällainen hyvinvointipalvelu.

- Kun jotain kirjoittaa, pyrkii myös vaikuttamaan maailmanmenoon. Toivon, että tämä kirja innostavalla tavalla kehottaa vaalimaan ja kehittämään tätä yhtä upeinta suomalaisen yhteiskunnan tekijää.

Kirjastojen mies nostaa esimerkiksi kirjastojen vahvasta asemasta lapset.

- Olen monta kertaa nähnyt vekaralauman, joka keltaisissa heijastinliiveissään tulee kirjastoon ja muutamassa minuutissa he ovat siellä kuin kotonaan. Jo päiväkoti-ikäiset lapset oppivat kirjastokulttuurin ja ottavat sen omakseen, Mikko Lahtinen summaa.

YLE Tampere / Hanna Juopperi

• Lähetä linkki
• Jaa kirjanmerkki:
• Tulosta artikkeli

/alueet/template/normal/ajax/nc/send-to-friend.jsp?defaultArticleId=2224475&articleId=2224475

Kommentoi

PRO KIRJASTO-liike ISÄNTÄNÄ KANSANLIIKKEIDEN TAPAAMISESSA TURUSSA

Kansanliikkeet aktiivisia
Sunnuntaipäivän 14.11. 2010  istui tiiviisti kolmisenkymmentä
eri puolilta maata saapunutta kansanliikkeiden aktiivia kuulemassa
toistensa kamppailuista. Kauimmaiset osallistujat olivat
Nivalasta, Oulusta ja Kemistä, enemmistön tullessa tällä kertaa etelämpää.

Ajatuksena oli suunnata jatkossa toimia ja kamppailuja myös yhteisesti
eteenpäin. Julkisten palvelujen puolesta käytävä kamppailu oli päivän
keskiössä niin puheissa kuin näyttelyssä ja diaesityksissä.

Ritva Pitkänen ja Olli Salin selvittivät Helsingin pro kuntaliikkeen
kamppailuja mm. koko palveluverkkoasiassa ja kaupungin varallisuuden
piilottamista. Leo Lindstedt selvitti Turun Pro kirjastoliikkeen
toimintaa. Vantaan terveyspalvelujen puolesta käytyä kamppaiulua
valotti Juha Kovanen,ja Kiljavan sairaalan yksityistämiskuplaa ja
Keski-Uudenmaan kuntiin kohdistuvaa miljoonakuppausta Arto Viitaniemi. 

Nivalassa kamppailu homekoulusta
Nivalasta oli tullut paikalle Pipsa Jaakola, äiti-aktiivi ja koulukuraattori,
joka on ollut varsinainen primusmoottori organisoimassa kamppailua terveellisen
oppimis- ja työympäristön puolesta. Jo vakavat sairastumiset ja koululaisista
lähes puolet - 40 %  - oireilevana ovat vakava merkki huolimattomasta vastuusta
ja itse asiassa rikollisesta menettelystä Nivalan virkamiesten ja päättäjien taholta.
Näin todettiin laajassa keskustelussa Pipsa Jaakolan esityksen jälkeen.
-  Esitys antoi jälleen yhden konkreettisen esimerkin, miten kuntalaiset joutuvat
kamppailemaan varsin vakavissa asioissa. Seuraavana lieneekin suunnitelmissa se,
että Niva-Kaijan koulun oppilaiden vanhemmat panevat pystyyn koululakon,
kertoi Pipsa Jaakola.
-  Lapsia ei haluta päästää enää tutkimuksissakin todettujen vaarallisten
homeiden ja sienien valtaamaan koulutaloon.
Keskustelusta lähtikin voimalliset terveiset Niva-Kaijan koulun
oppilaille, opettajille ja vanhemmille.

Tapaamisen merkitystä pohti mukana ollut Arto Viitaniemi.

- Minusta kansalaisliikkeiden tapaamisessa Turussa oleellista oli sen havaitseminen, että kunnissa tapahtuu samanlaisia palvelujen heikennyksiä ja julkisen palvelutoiminnan alasajoa riippumatta siitä onko kunta varakas tai vähemmän varakas. Tästä seuraa väistämättä se johtopäätös, että jossain on sylttytehdas, josta tätä operaatiota ohjataan ja linjataan. Ilman muuta kyse on oikeistolaisen politiikan toteuttamisesta, jossa kunnat on pantu likaisen työn tekijöiksi.

- Hienoa oli nähdä se, että kunnissa on laajasti herätty vastustamaan tätä epätervettä ja vahingollista toimintaa. On itse asiassa on syntynyt laaja vastarintaliike, joka ei vielä ole realisoitunut valtakunnalliseksi vaikuttajaksi. Turussa kuitenkin oli nähtävissä tarve tämän liikkeen yhdistämiselle. Tarvitaan verkostoitumista, yhteisiä tapaamisia ja kokemuksen vaihtoa, jotta voimat voidaan koota ja ryhtyä kääntämään kehitystä parempaan suuntaan.

- Kiljavan sairaalahankeen yhteydessä tapahtunut kähmintä osoittaa, että julkisten palvelujen yksityistämisoperaatioissa ei kaihdeta mitään keinoja. Kunnat on pantu maksamaan Attendo MedOnen bisneksen puitteen ja kassavirta potilasmaksuina. Kyse on puhtaasti rahastamisesta. Kun systeemi on rakennettu moninkertaisen osakeyhtiörakenteen puitteisiin, ei kunnallisilla päättäjillä ole tosiasiassa mitään edellytyksiä tietää mitä Kiljavan sairaalan toiminnassa tapahtuu. Keski-Uudellamaalla on syntynyt eräänlainen kuntarajat ylittävä verkosto, joka on moneen kertaan kysenalaistanut KIljanvan sairaalan yhteydessä tehdyt virheelliset päätökset. Koko ajan vastarinta on voimistunut ja kuntien valtustoissakin yhä suurempi osa valtuutetuista on asettunut vastustamaan yksityistämistä ja vaatinut tervydenhuollon toteuttamista kunnalisena toimintana myös Kiljavan sairaalassa.

Kamppailut ja yhteistoiminta jatkuvat

Tapaamisen päätteeksi ja loppusanoiksi totesi Pro Kirjastoliikkeen - joka vastasi sunnuntain järjestelyistä - aktiivi Eero Syrjänen, miten on ollut motivoivaa ja opettavaista olla mukana tämän päivän ja eilisen keskusteluissa. Tieto on edelleen monin tavoin valttia. Kansalaistoiminta vaatii osaamista, aikaa ja pitkää pinnaa. Asenteita ei hetkessä muuteta. Kaikkia käsiteltyjä asioita on syytä tutkia jatkossa tarkemmin yhdessä, vetää johtopäätöksiä, luoda suunnitelmia ja löytää ihminen monimutkaistenkin asioiden takaa. Helsinkiläiset ovat jo lupautuneet jatkotoimiin ja alustamaan yhteydenpitovälineiden suunnittelussa. Kansalaistoiminta, jossa olemme mukana, on osa hyvinvointia rakentavaa merkityksellistä elämää ja toimintaa yhteiskunnassa, niinkuin moni on todennut. Intoa jatkoon, kannusti Syrjänen.

Alustavasti on suunnitelmissa seuraava tapaaminen huhtikuussa Helsingin sosiaalifoorumissa, ja alkuvuonna on suunnitteilla myös päivän mittainen peruskurssi, miten kuntien budjeteista luetaan ja avataan asioita, joita ei heti yhdellä silmäyksellä kokematon näe. - Tällaisen kokemuksen ja taidon avulla voidaan myös paikallisia kamppailuja vahvistaa, kuten Ritva Pitkänen asiaa pohdittaessa totesi. Pitkäsen esitystä myös verotuksen, kuntatalouden ja vanhusten huollosta tapahtuvan kamppailun ottamista painopisteiksi pidettiin hyvänä pohjana jatkolle.

MUISTOKYNTTILÖITÄ - TURKU PALAA

Vuosi sitten maaliskuussa oli Martin kirjaston surullinen mutta valoisa ulkoilme. Kirjasto oli loppusuoralla, ja käden taitojen harrastajat Oksasen Riikan johdolla toivat ihania lukulamppu-tuunauksia ikkunoille. Surullista ja kaunista. Se oli yksi solidaarisuuden osoitus pian loppuvalle kirjastolle.

Mikä palaa nyt?

Kun tuli ajankohtaiseksi 1½ vuoden kuluttua paikallisen S-kaupan aukeaminen, päätimme Pro Kirjasto - liikeen taholta tavalla tai toisella vielä muistaa ja musitella kamppailua.
Se olisi samalla kunnianosoitus paitsi kirjastolle, ennen muuta niille yli 10 000 ihmisille jotka olivat mukana adressein ja monenlaisen toiminnan muodossa puolustamassa alueen tärkeää palvelua. Yhdessä jaksoimme kamppailla...itse asiassa jo vuosia uudelle ja uudelleen...

Päätimme nyt sytyttää muistokynttilöitä ex-kirjaston eteen ja kiinnittää myymälän edessä olevaan kirjastoauton tolppaan laminoidun muistoplakaatin .

On ollut tuulta, sadetta ja myrskyä.
Tuli on niiden vuoksi sammunut.
Mutta myös S-liikken vartija erilaisten ohjeiden perustellaa - kuten sanoi - otti pois kyltin ja kynttilät - toki palauttikin niitä myöhemmin.
Mutta meillä oli kuin pahan varalle toinen plakaatti, ja taas syttyi uusia kynttilöitä.
Tuli kiinteistönhoitaja ja hän kuulemma 'siivosi' hautakynttilät pois ... vaikkeivät olleet kenenkään tiellä.

Kaupasta joku valitti, että kun on hautakynttilöitä, luulevat että täällä on joku suru.
Siihen me, että suru täällä onkin alueen hienon kirjaston menetyksen johdosta.
Sitä suremme ja haluamme muistaa.

Syksyn tuulet ja ihmisten teot ovat sammuttaneet ja vieneet pois kynttilöitä, mutta tuli yhä uusissa kynttilöissä palaa edelleen.
Kuluva viikko loppuu ns. pyhäinpäivään.
Päätimme aluksi suunnitellun yhden päivän sijaan - koska muisteloamme häirittiin - jatkaa sitä aina pyhäinpäivän iltaan klo 20 asti.

Mikä meitä mietityttää?

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden tunnus on TURKU PALAA.
Miksei nyt vaatimattomien muistokynttilöiden anneta palaa?
Ne eivät häiritse ketään muita kuin ehkä heitä, jotka toivottavasti kantavat mielessään jotain huonoa omaatuntoa - jos sellaista löytyy - oltuaan tekemässä päätöstä Martin ja Mikaelin lakkautuksesta.

Mutta jotain hyvää siitäkin syntyi: syntyi pro kirjasto-liike, jonka tulta eivät ulkopuoliset sammuta.

NÄIN ON KÄYMÄSSÄ NAAPURISSA!

Hundra boklådor i farozonen

Text: Erika Josefsson
Uppdaterad 26 oktober 2010 11.11 Publicerad 26 oktober 2010 10.082010-10-26 10:08:45
[+] [-] Textstorlek | Skriv en kommentar |

Stockholm.

Många av landets bokhandlare står inför en bekymmersam situation. Näthandeln pressar dem tillbaka. Så många som hundra boklådor kan vara hotade och allt fler kommuner riskerar att bli helt utan.

Bokbranschen befinner sig "i början av en djupare förändring", om man får tro Kjell Bohlund, författare till rapporten "Svensk bokmarknad 2010" som Förläggareföreningen publicerat i höst.

Såväl Akademibokhandeln som Bokia redovisar stora förluster. Även om branschfolk hellre talar om strukturomvandling än förestående boklådedöd tyder det mesta på att den kommer, frågan är bara i vilken utsträckning?

I dag saknar en tredjedel av landets kommuner egen fysisk bokhandel, och enlig Svensk Bokhandel är det just småorternas boklådor som har det tuffast.

Lars-Erik Linder, styrelsemedlem i europeiska bokhandlareföreningen, menar att 100 av landets 417 boklådor kan försvinna inom kort. Han baserar sin bedömning på den genomgång han gjorde av bokhandlarnas bokslut från 2008/2009. Redan då låg ett hundratal bokhandlare på gränsen till förlust och sedan dess har lönsamheten gått ner.

– Har man endast ett litet positivt resultat säger det bara svisch så är det borta. Det finns ingen statistik om det här, men vi känner ju varandra och talas vid.

Adlibris och Bokus har numera över 30 procent av bokförsäljningen, och näthandelns ökande marknadsandelar är en viktig förklaring till den fysiska bokhandelns vikande lönsamhet.

Vad betyder det då för en kommun att mista sin bokhandel?

Kristoffer Lind, förläggare på Lind & Co, vänder sig mot uppfattningen om boklådorna som viktiga kulturbärare runt om i landet.

– Det finns ett hyckleri i detta. Mycket av kvalitetslitteraturen säljs via nätet. Vi som åker ut och tittar på boklådorna i landet vet hur det ser ut. De säljer Kerstin Ekman, PO Enquist och Torgny Lindgren, de stora breda berättande författarna, men inget annat. De säljer inte vår 1900-serie med Christopher Isherwood. Jag säger inte det som som en värdering, jag bara konstaterar att det är så.

– Det bokhandeln säljer mest av från oss är Bingo Rimér.

Göran Greider, poet, bror till en bokhandlare, och chefredaktör för Dala-Demokraten, menar att landsortens bokhandlare har allt att vinna på att ändra sitt sätt att jobba. Han refererar en vision från poeten Magnus William-Olsson om bokhandlaren vägg i vägg med biblioteket. Kunden skulle kunna köpa nytt och låna gammalt på samma gång, författarbesök kunde arrangeras gemensamt.

– Om en bokhandel ska överleva i Falun, Borlänge eller Ludvika bygger det på att det finns någon aktivitet där. Idealet vore ett bokcentrum, med försäljning av både ny och antikvarisk litteratur och med författarbesök.

– Det här är ett område för statliga kulturpolitiska insatser som skulle ges till den som kan lägga upp en realistisk plan för ett sådant bokcentrum. Om man vill att landsbygden ska vara levande, tror jag det är en viktig fråga. (TT Spektra)

Pro kirjastoliike kutsuu kautta maan Turkuun

hei,

me turkulaiset ollaan isäntinä ja emäntinä paitsi sosiaalifoorumissa ja Hyvien Uutisten iltaklubilla, myös su valtakunnallisessa kansanliikkeiden tapaamisessa - siinä katsomme paitsi menneeseen, erityisesti tulevaan - miten koota laajat liikkeet puolustmaan niitä perusoikeuksia joita ollaan ulkoistamassa, lakkaut...tamssa jne...
Pane allakkaan ylös 13-14.11 ja lue lähemmin www.turunsosiaalifoorumi.fi

Varissuon alakerta yhä tyhjänä

2+ kävi tutustumassa heidän isän isän firman piirtämään kirjastorakennukseen. Surullista, että kirjaston alakerta, jossa ennen oli lasten kirjoja, on nyt tyhjänä. Komea rakennus vain osaksi käytössä.

pirjo

Visiitti Varissuolla

Kävimme 2+n kanssa tutustumassa uudelleen avattuun Varissuon kirjastoon. Kauniisti oli laitettu olohuone kuntoon, oli ihania istumarykelmiä.... Kaksi tyttöä pelasi lautapelejä, kaksi poikaa pelasi tietokonepelejä. Lasten vaunuja työntäviä äitejä siellä sun täällä. Ihanaa, että varissuolaisille jäi edes tämä, mitä nyt on vielä jäljellä. Mutta aika pieneksi oli käynyt hyllyrivit.

2+ tykkää kovasti kirjoista, ja lainattiinkin muutama.... lainaaminen ei ollut ihan simppeli juttu, piti ensin käydä keskustelu aikuisen kumppanin kanssa, voiko lainata.... voiko lainata, sen tähden, että kirjaston tosi pienten lasten kirjakokoelma oli niin pieni. Muutama kymmenen kirjaa. Tuli huono omatunto varissuolaisia kohtaan, otetaanko me nyt heidän ainoat vauvojen kirjat. Me jotka pöräytimme tänne autolla.

Ovesta oli hyvä mennä rattailla. Ikävää oli levoton elämä kauppakeskuksen ulkotasanteella. Mutta ehkäpä Varissuolla on totuttu. Ja pienentämällä tätä kirjastoa, ei ainakaan parannettu lähiön palveluxsia.

pirjo, r ja 2+

Kulttuuri saa Turussa lisärahaa...miten käy kirjaston?

Tänään kerrotaan, että Turun ensivuoden budjetissa luvataan 6.2 % korotus kulttuuritoimelle, kun käyttömenojen kasvu muuten on budjetoitu tasolle 3.2% tasoa.
No, samassa kirjoituksessa kerrotaan kommentteja kaupunginteatterin, kaupunginorkesterin ja museotoimen näkövinkkeleistä - korotus pitää ne hengissä.
Kirjaston osalta ei ole mitään kommettia artikkelin verkkoversiossa. Siis eikö toimeenpantuihin supistettuiohin aukioloaikoihin tms. ole enää toivoakaan saada parannusta?

Panee miettimään asiaa.
- Samoin kuin onb pannut miettimään, mitä tapahtuu sille Eero Syrjäsen (Pro Kirjasto) tekemälle aloitteelle käyttäjädemokratiasta. Ennen sulkemista semmonen käyttäjäryhmä koottiin Nummeen, joka sitten suljettiinkin tilojen pienentämisen vuoksi puoleksi vuodeksi. Entä tilanne sen jälkeen?
Entä kokeilu Härkämäen muuttamisesta Jyrkkälän nuoristoalon aulaan muutamalla pienellä hyllyköllä. Nyt nuoristalo on auki parina päivänä viikossa muutaman tunnin - siis kuin myös tämä 'lähikirjasto'. Mikä on tuollainen kokeilu, mikä on sen tulos ja koska siitä kuullaan. Pysyykö kirjastotoimi enää hengissäkään muualla kuin Linnankadulla?
No, tapaus Jyrkkälää selvitetään Pro Kirjasto-liikkeen toimesta, niin sovittiin eilen kokouksessa.
Jossa sovittiin muustakin, ja siitä kerrotaankin erikseen lähipivinä.

kansalliskirjasto

Kirjastolla ja kirjastolla on eroja. Toisissa on rauha ja tieto. Kun niihin astuu sisälle, tullee rauhallinen olo - halu tietää. Etsiä tietoa. Etsiä kirja. Avata kirja.

kirjasto vai Kirjasto

Niin kaunis on rauhallinen kirjasto.

martin kirjastopysäkki

Tämä merkki oli aikoinaan ex Martin kirjaston seinässä - tai ainakin siten, että sen näki kadulta katsottaessa. Nyt setät, jotka rakentavat uusia ulottuvuuksia kirjaston edesmenneisiin tiloihin, olivat kieltäneet kyltin laiton seinään. Nykyinen kyltti on kaupungin omistamassa pylväässä, ja tähän se sitten sai just ja just laittaa. Mutta nyt kyltti kertoo kirjastoauto pysäkistä vain heille, jotka jalan kulkevat. Itse pyöräillessä katua suuntaan jos toiseen, oletin että koko pysäkki on poistettu.

pirjo

TERVETULOA KANSANLIIKEET TURKUUN!

VALTAKUNNALLINEN KANSANLIIKKEIDEN TAPAAMINEN TURUSSA

Turkuun odotetaan marraskuun puolivälissä huomattavaa määrää ihmisiä eri puolilta maata kansanliikkeiden ihmisten tapamiseen. Tämä ensimmäinen lajissaan on samana viikonloppuna, jolloin ensin on la 13.11 KLO 11 - 16 on Turun suomenkielisellä työväenopistolla Kaskenkatu 5 Turun ja lähiseudun 9. alueellinen sosiaalifoorumi.
Nyt sen pääaiheet käsittelevät teemoja lamasta ja sen maksajista, laman lapsista ja talouskasvun teemoista. Alustajat ovat yliaktuaari Olli Savela, Hyvinkää, fil.tri Eeva Kaukoluoto Espoo, prof. Jan-Otto Andersson Turku ja opiskelija Lasse Valtonen Turku. Aiheista tullaan käymään keskustelua, ja lisäksi kuullaan myös ruohonjuuriliikkeiden tietoiskuja.

Lauantaina illalla klo 17 alkaen on Hyvien Uutisten Kanavalla klubi-ilta panimoravintola Koulun Bellmann-salissa. Kotimaisten uutisten lisäksi kympin hintainen elintarvikekortti oikeuttaa paitsi ruokailuun, seuraaman myös illan kuluessa ulkomaan uutisia ja useita musiikkikanavia, kuten esim. pelimanniyhtyettä Möttöläiset mm. tunnetuilla Hiski Salomaa-esityksillään, maankuulua Viis papeista - Sex pastors - yhtyettä, latinolaulujen laulajaa, ohjaaja Rauni Salmista kitarallaan ja Metalli 49 laulumiehet Ritspiikkiä.

Sunnuntaina 14.11. klo 10 alkaa T-Talolla kansanliikkeiden valtakunnallinen tapaaminen, jossa alustavat puheenvuorot mm. seuraavilla: Turun Pro Kirjasto-liike, Helsingin Pro Kuntapalvelut - liike, Järvenpääläisten kamppailu Kiljavan sairaalasta, Vantaan terveyspalveluista kamppaillut laaja kansanliike, mm. koulukamppailua käynyt Äskoni Oulusta, Pelastetaan Turun palvelut-kansanliike vain joitain mainiten. Pohjana kaikelle kuullaan referaatti tri Johanna Kallion väitöksestä, kohtaavatko kuntapäättäjien tekemät päätökset ja kansalaismielipteet toisensa.

Kansanliikkeiden tapaamisessa kohtaavat ns. aktiivisesti mukana olleet kuntapalvelujen, sairaaloiden, koulujen, vanhainkotien jne puolustajat, mutta paikalla tulee olemaan myös ihmisiä, jotka ovat huolissaan kunnissa ja kautta maaan tehtävistä leikkauksista, joka ajaa kuntalaisia yhä ahtaammalle ja kuntaliitosten myötä myös päätöksentekoa kauemmas asukkaista.

Näin Hesassa, jossa ainakin osa lakkautuslistalla olleista onnistuttiin myös pelastamaan!!

Helsingin kirjastot juhlivat tänään avoimin ovin

10.10.2010 6:29 Emilia Mäenmaa

Sami Kero / HS

Kaarina Tammisto selaa levyjä kirjasto 10:ssä. Kirjastot viettävät avointen ovien päivää sunnuntaina.

Helsingin kaupunginkirjasto juhlii 150-vuotismerkkipäiväänsä tänään 10. 10. 2010 Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä. Kaikkiaan kolmekymmentäkolme kirjastoa avaa ovensa täyden kympin päivänä poikkeuksellisesti klo 10–16 ja tarjoaa ohjelmaa kiitokseksi käyttäjilleen.

Aikuisille on luvassa muun muassa kirjailijavierailuja. Juha Itkonen käy Töölössä, Claes Anderson Laajasalossa ja Matti Rönkä Suutarilassa. Lapsille on tarjolla satutuokioita ja musiikkiesityksiä. Sunnuntai on helmikuusta asti juhlitun kirjaston merkkivuoden päätöstapahtuma.

Keskeisellä paikalla postitalossa sijaitseva Kirjasto 10, tuttavallisemmin Kymppi, juhlii sunnuntaina. Pääasiassa musiikkiin ja alan julkaisuihin keskittyvässä kirjastossa on talon oma dj Kirjastotäti soittamassa Love Recordsin vinyylikokoelman helmiä. Mikko Lagerströmin ja Jari Komulaisen duo esittää George Malmstenin ikivihreitä.

Kirjasto 10:n levyhyllyllä käy kova kuhina. Kaarina Tammisto, 21-vuotias vaatemyyjä Helsingistä, etsii cd-levyjä keskittyneen näköisenä. ''Tulin lainaamaan levyjä ja hakemaan varaamaani kirjaa'' hän sanoo. ''Käyn täällä noin kerran viikossa. Lainaan pääasiassa musiikkia.''

Toinen keskittyneen näköinen hahmo istuu ikkunan luona kannettavan tietokoneensa kanssa.

''Lainaan sekä kirjoja että musiikkia ja käytän ilmaista nettiyhteyttä'' 28-vuotias opiskelija Samu Rinne kertoo. Hän sanoo kirjaston olevan ideaali paikka kouluhommien tekemiseen. Hän käy Kympissä useamman kerran viikossa. Molemmat kirjaston käyttäjistä ovat erittäin tyytyväisiä palveluihin.

Kirjasto 10 toimii ajanviettopaikkana ja kaupunkilaisten yhteisenä työhuoneena.

Helsingin kaupunginkirjaston tiedottaja Virve Miettinen sanoo, että kirjastojen tulevaisuus nähdään ennen kaikkea oman tekemisen alustana ja yhteisöllisenä tilana. Mahdollisuudet ovat moniulotteiset. Kuka tahansa saa lainata ryhmätilaa, joka palvelee myös kokoustilana. Ilmaisia tilaisuuksia kuten haastatteluja, runonlausuntaa ja keikkoja voidaan järjestää, mutta avaintekijänä täytyy säilyä maksuttomuus. Kirjastot ovat nykyään lähes ainoita maksuttomia ajanviettopaikkoja kaupungissa.

Kirjoittaja on Kulosaaren yhteiskoulun yhdeksäsluokkalainen, joka on tutustumassa työelämään Helsingin Sanomissa.

TUNNUSLUKUJA TURUN KIRJASTOTOIMESTA

Lähdin etsimään joiatin tunnuslukuja Turun kaupunginkirjaston kuvaajina, ja kyllähän ne selvästi kuvaavat leikkauksia ja poistoja.
Itse kukin vetäköön seuraavista asioista omat johtopäätöksensä:

- Kokonaislainaus oli Turussa koko 2000-luvun alkuvosina yli 3.000 000, mutta vuodesta 2006 se on pudonnut alle sen, ja on siinä edelleen.

Kokoelmat ovat pienentyneet.
Poistoja on tehty vuosituhannen alkuvuosian muutama tuhat - n 3000-4000 enintään. Sen sijaan viimeiset kolme vuotta puhuvat omaa kieltään:
vuonna 2007 poistoja yht. 12 092
2008 23 267
2009 98 476
______________
yht. 133 835 nidettä
poistoja kolmessa vuodessa


- Vuonna 2009 oli lasten kokoelmissa vähennystä yhteensä 22 925 kpl
- Vuoden 2008 aikuisten poistot olivat näinollen 75 551 nidettä.


Hankintojen osalta selvimmin on kasvanut musiikin ja kuvatallenteiden määrä.

MITEN KIRJASTOISSA VOI VIIHTYÄ - onko ahdasta?
Varmaan yksi tekijä on, miten ahtaasti kirjasto on sijoitettu, tai ylipäänsä onko sivukirjastoja, joissa voi käydä lyhyemmällä matkalla kuin yhteen pääkirjastoon.
Kuntien erot ovat kohtalaiset, alla joitain esimerkkejä, paljonko kirjastolla on kunnassa hyötyneliöitä / 1000 asukas.

Forssa 119.75
Kemi 118.93
Vaasa 118.90
Paimio 113.36
Naanatali 104.13
Salo 103.27
Kuopio 100.49
Lahti 100.18
Raisio 98.36
Jyväskylä 97.53
Porvoo 84.39
Turku 77.88
Pori 76.63
Espoo 76.20
Oulu 75.05
Nokia 71.37
Tampere 70.72
Järvenpää 68.12
Helsinki 63.73
Kaarina 59.64
Vantaa 49.47
Lieto 39.06

Jossain määrin tämänhetkisen vuoden 2010 tunnusluvut tulevat olemaan toisenlaiset mm. kuntaliitosten vuoksi.
Turussa tulee neliömäärä roimasti putoamaan, koska Härkämäki siirrettiin Jyrkkälän nuorisotalon aulaan, Ilpoinen supistettiin ja muutti pienempiin tiloihin, Numnmen tiloja putos muutama sata neliötä, Varissuosta otettiin koko alakerta pois käytöstä...ja Lauste jakaa tilojaan muiden kanssa.

Kun ensi vuoden puolelle tulee uudet luvut käyttöön, on kiinnostavaa todeta, mille tasolle esim. Pro Kirjastoliikkeen kotikaupunki putoaa...
Ainakin selvästi alaspäin.

Kirja-aineistot ovat pudonneet Turussa vahvasti:
vuoden 1999 aineiostoja oli 1.046.820, lähti määrä siitä tasaisesti alaspäin.
Vuosi vuodelta luku pienee:
v. 2000 1 046 944
2001 954 681
2002 956 947
2003 948 087
2004 950 013
2005 944 133
2006 940 539
2007 947 697
2008 913 571
2009 814 669

Kaikki em. tiedot löytyvät Suomen Yleisten Kirjastojen Tilastot - nimisestä tiedostosta, jossa on paljon enemmänki tilanteesta ja kehtiyksestä kertovia - usein varsin surullisia lukuja.

Kumminkin ajattelen jo oheisten esiomnerkkien anatvan syytä huoleen ja edelleen kamnppailuun sen vuoksi, että oikeus lähikirjastoihin tulee säilyttää ja sitä verkostoa tulee parantaa.

EU on muuten määritellyt lähipalvelujen etäisyydeksi kävelymatkan, 500-700 m.
Siinä on mm. Turulla peiliin katsominen. Miten valvoo konsuli V. Itälä, etrtä kotikaupunki noudattaa näitä' määritelmiä?!

entinen HÄRKÄMÄEN KIRJASTO TURUSSA....,

...JOKA SITTEMMIN
* SUPISTETTIIN SISÄLLÖLTÄÄN JA
* SAMALLA PIENENNETTIIN AUKIOLOAJOILTAAN
* SIIRREETTIIN NUORISOTALON SISÄÄNTULOAULAAN (!)

on nyt toiminnassa yhä suppeammin.
Pro kirjasto-liikkeen agentti tietää kertoa meille,
että kyse on enää parina päivänä viikossa olevasta toimipisteestä.
Kyseinenkin aika on täynnä hulinaa ja hälinää, koska kirjahyllyt ovat keskellä nuorisotilaa....syvenny siinä sitten harhailemaan niiden kolmen hyllykön keskellä !!!!

EHKÄ 2011 on kaikki toisin - pohtii agenttimme, sillä
kun Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki,
luulisi niillä miljoonilla saavan kirjastotkin auki!

KIRJASTOSYÖPÄ LEVINNYT YMPÄRI MAAN....

Puolet Jyväskylän kirjastoista lopetuslistalla

(julkaistu 14.05. klo 05:37, päivitetty 14.05. klo 09:14)

Kuva: YLE / Jani Aarnio

Jyväskylä valmistelee useiden kirjastojen lakkautuksia. Jyväskylässä on tällä hetkellä 15 kirjastoa, joista jopa kuusi on uhan alla. Rajuimmassa mallissa Jyväskylään jäisi pääkirjaston lisäksi seitsemän kirjastoa.

Jyväskylän kaupungin kirjastoverkkoselvityksen ensimmäisessä mallissa lakkautettaviksi joutuisivat Halssilan, Keltinmäen, Kortepohjan, Kuokkalan, Kypärämäen, Lohikosken ja Vesangan kirjastot.

Vaihtoehtoinen versio säästäisi Kuokkalan ja Kortepohjan, mutta siinä tilakulut muodostaisivat nykyistä selvästi suuremman osan kirjaston menoista. Kaupungin teettämän vuoteen 2020 ulottuvan kirjastoverkkoselvityksen mukaan budjetti ja henkilöstö eivät riitä kaikkien tilojen ylläpitoon.

Pääkirjaston lisäksi muut toimipisteet olisivat Palokka, Vaajakoski, Tikkakoski, Korpilahti, Säynätsalo, Huhtasuo ja Keljonkangas.

YLE Keski-Suomi

Mitä tapahtuu Jyväskylässä? Ottaako mallia Turusta?

Uhkat lakkautukselle, konsultit asialla, rahako taas ratkaisee...ja mitä mieltä esim. vihreä on Jyväskylässä...!!



Satsataan kirjastoihin

Jyväskylä vähentää kouluavustajia ja kirjastoja ja samaan aikaan panostaa Lutakon muuttamiseksi Manhattaniksi. Väriasfalttia hankitaan vertailematta sen määriä muiden kaupunkien vastaaviin, mutta kouluja ja kirjastoja syynätään suurennuslasilla. Tiedoksi Tilapalvelulle, että New Yorkin yleisellä kirjastolla on Manhattanilla yli 40 toimipistettä!

Kunnan kirjastopalvelujen arvioinnin tarkoituksena on kirjastolain mukaan parantaa palvelujen saatavuutta ja seurata niiden laatua ja taloudellisuutta. Miten sulkemalla lähikirjastoja parannetaan Jyväskylän kirjastopalvelujen saatavuutta ja laatua - tai edes taloudellisuutta, varsinkin jos asiaa katsoo pitemmälle?

Kirjasto menestyy siellä, missä väki asuu. Suurimmat asukasluvut ovat nyt ja jatkossa kantakaupungin lisäksi Kuokkalassa, Vaajakoskella, Palokassa, Kortepohjassa, Huhtasuolla ja Keltinmäessä. Noin puolet lähiöiden asukkaista käyttää kirjastoaan aktiivisesti ja monet muut silloin tällöin: asiakkaita siis on. Luonnollisesti nämä kirjastot saavuttavat isoimmat päivittäiset kävijämäärät. Myös lainausluvut ovat hyvät, varsinkin Kortepohjassa. Poikkeus on Kuokkalan pieni kirjasto, joka on auki tyyliin "joskus". 17 000 asukkaan Kuokkala tarvitsisi isomman kirjaston, ei lakkautusta.

Kuntaliitossopimus kieltää lakkauttamasta Palokan, Vaajakosken, Tikkakosken ja Korpilahden kirjastoja, mikä on järkevää monesta muustakin syystä. Myös kirjastoauton nykyisten palvelupisteiden on Korpilahdella säilyttävä. Auto on hyödyllinen laajan kunnan eri kolkissa asuville ja erityisesti niille kouluille, jotka eivät toimi kirjastojen kyljessä.

Mutta Jyväskylässä on jopa kolme kirjastoautoa, joista ainakin yksi on lievästi alikäytössä. Autojen käytön tehostaminen onkin yksi lakkautuslistojen laadinnan motiivi vuokrien nousemisen, säästövaatimusten ja kirjaston henkilöstön vähentämisen ohella.

En usko, että esimerkiksi lähimainkaan kaikki Keltinmäen kirjaston asiakkaat siirtyvät pääkirjastoon, jos lähikirjasto lakkautetaan. Jos taas kirjastoautoilla yritetään korvata nykyisiä palveluita, yhden niistä pitäisi päivystää pelkästään Keltinmäessä, jotta päästäisiin nykyisiin kävijä- ja lainauslukuihin. Miten ympäristöystävällistä on korvata kiinteitä kirjastoja kahdessa vuorossa pörräävällä kolmella kirjastoautolla?

Kirjasto on kunnan arvostetuin kulttuuripalvelu. Lähikirjastossa on helppo piipahtaa: se on luontevien päivittäisten kulkureittien varrella, lähellä alakoulua, jälkkäriä, päiväkoteja, ruokakauppoja ja srk-kerhoja. Monien vieressä on myös nuorten tiloja, opiskelija-asuntoja ja arjen liikuntapaikkoja.

Konsultin hinkuma optimi ei rakennu kirjastoja lakkauttamalla. Tasapaino syntyy siitä, että ihmisillä on lähellään palvelu, jota he tarvitsevat ja myös käyttävät säännöllisesti ja usein. On surullista, jos kaupungilla ei ole varaa investoida tavallisten ihmisten kulttuuriin, sivistykseen ja elinikäiseen oppimiseen.

SUVI PERTTULA kulttuurilautakunnan varajäsen (vihr.) Jyväskylä

Alla olevan johdosta

Onkohan Turun kaupunginkirjasto ollut mukana hankkeessa, vai onkohan se keskittynyt hankintojen sijaan toimissaan kirjojen vähentämiseen ja hävittämiseen?
- Eihän Turussa ole paljon enää kirjastojakaan puhumattakaan jäljelläolevien hyllymetreistä, nekin kun vähenevät kaiken aikaa!!

PITÄNEE SELVITTÄÄ TURUN TILANNE TÄSTÄ - vai mitä?

Kirjatalkoot jatkuvat ensi vuonna - Kulttuuri - Turun Sanomat

Kirjatalkoot jatkuvat ensi vuonna - Kulttuuri - Turun Sanomat

julkisuuteen

allaoleva aloite, jonka pro kirjasto-liike teki, on jo viikko sitten ollutn paikalllisessa Perniö-lehdessä...laajemmin en osaa sanoa onko esim. Salon Seudun Sanomat sen julkaissut...mutta tänään oli TS:n mielipidepalstalla...hieno homma!
Tämä on liikkeemme ja Perniön yhden ihmiset kamppailu osana sitä rintamaa, joka puolustaa kuntapalveluja!(KK)

Rakkaudesta kirjaan - Lukijoilta - Turun Sanomat

Rakkaudesta kirjaan - Lukijoilta - Turun Sanomat

Turun kirjastopäätökset uudessa valossa? Se jääviys, se jääviys!

Kun Pro kirjasto-liike muodostui kirjastokamppailun seurauksena, nousivat prosessin aikana vahvasti esille myös koko lakkautushankkeen taustat. Kaupunginhallituksessa lakkautuspäätöstä olivat vahvastu tukemassa mm. demarit, jotka samat miehet istuu TOK:n paikallisessa johdossa. Kun sitten valituksista huolimatta kaupunki jatkoi prosessia ja pani liikkeelle myös ko.kiinteistön myynnin, nousi ostajaksi-yllätys yllätys - juuri tuo TOK.
- Tässä vaiheessa emme voineet välttyä ajatukselta kytköksistä, joilla TOK halusi laajentaa myymäläverkkoaan juuri siihen suuntaan....Käsityksemme kiireellisestä myynnistä ja sen taustoista saivat lisää vahvistusta.

Todettava on, ettei KHO:ssa ole asiaa vielä käsitelty, ja kysyä vain sopiikin, että onko päätösmenettelystä nostamamme jääviysasia ollut se, miksi se kestää. Ensin valtakunnantason jutut julki, ja Jonka ja Kalske ovat panneet ison pallon nyt pyörimääm..

Odottelemme edelleen seuraavaa vaihetta eli KHO:n ratkaisua valitusprosessissamme...

MENNÄISKÖS KIRJAOSTOKSILLE LONTOOSEEN?

Kulttuuri

Etusivu > Kulttuuri > Artikkeli
Maailman kallein kirja huutokaupattavana Lontoossa
julkaistu tänään klo 13:00

Maailman kalleimmaksi arvioitu kirja tulee huutokaupattavaksi Lontoossa, kertoo The Guardian -lehti.

Haitilaissyntyisen John James Audubonin Birds of America on osa yksityisen keräilijän kokoelmaa, joka tulee myyntiin Sothebyn huutokaupassa. Toinen kappale samaa teosta huutokaupattiin kymmenen vuotta sitten 8,8 miljoonan dollarin hintaan.

Bird of Americaa varten Audubon matkusti Amerikan halki ja ampui lintuja, joita käytti mallinaan maalatessaan niiden kuvia luonnollisessa koossa kirjaansa. Teosta on olemassa tiettävästi enää 119 kappaletta. Niistä 108 on museoiden, kirjastojen ja yliopistojen hallussa.

Bird of America on osa edesmenneen lordi Frederick Fermor-Heskethin kokoelmaa, jota hänen edunvalvojansa nyt kauppaavat. Lintukirjan lisäksi kokoelmaan kuuluu muun muassa Shakespeare-harvinaisuus ja Elisabet I:n kirjoittamia kirjeitä.

Kokoelma on myytävänä Sothebyn huutokaupassa 7. joulukuuta.

YLE Uutiset

Pro kirjasto mukana järjestämässä Turkuun kansanliikkeiden tapaamista

Kautta maan on pro kirjasto-liikkeen kaltaisia yhden asian kansanliikkeitä ollut toimissa jo vuosien ajan.
Osa niistä toimii aikansa ja kun hanke on ohi, ne lakkauttavat itsensä.
Osa toimii pitkäjänteisemmin ja on tarkkana oman alansa asioissa niin kunnallisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin.

Koko tämän vuosituhannen on Turussa ollut jatkumo paikallisesta sosiaalifoorumista syksyisin.
Pyynnöstä Turun suuntaan on tällä kerralla foorumi kaksipäiväinen niin, että koko sunnuntaipäivä on varattu kansanliikkeille ja ruohonjuuritason toiminnalle.

Koska kahden päivän osalta järjestelyjä on paljon, on sunnuntain osalta vastuulliseksi järjestäjäksi lupautunut Pro kirjastoliikkeen väki. Tässä vaiheessa on kaikilla asiasta kiinnostuneilla mahdollisuus tulla jättämään oma sormenjälki suunnitteluun ja toteutukseen. Kysymys on ennen muuta siitä, miksi päättäjät niin kunnissa kuin valtakunnantasollakaan eivät huomioi kansalaismnielipiteitä, vaan käveleät niiden yli 6 -0. Mitä kokemuksia on kansanliikkeillä, mistä on kamppailtu, millä menestyksellä, mitä on tulossa....siinä näkökulmaa eri puolilta maata.

Kysymys on siis Turussa valtakunnallisesta tapaamisesta. Koska jo lauantaina on kiinnostavaa ohjelmaa, yöpyvät pitkämatkalaiset Turussa.

Tapahtuma on marraskuussa 13-14.11, ja kuten joku totesi, ei isänpäivän vietolle voi olla parempia puitteita kuin ko. pnä kansanliikkeiden tapaaminen.
Tätä' palstaa seuraamalla saat myös syksyn ajan tatrkempaa tietoa miten pro kirjasto on jalkeilla tässä asiassa!!

kirjoja, kirjoja...voi niitä ihania kirjoja

Rentoudu riippukeinussa kirja kourassa
julkaistu 12.07. klo 15:22
Kirjastonhoitaja Erja Metsälä suosittelee sadepäivään sarjakuvia.

Kirjastonhoitaja Erja Metsälä suosittelee sadepäivään sarjakuvia.

Kuva: YLE / Tuuli Toivanen

Kesäkirjojen lukemisen ei tarvitse välttämättä olla raskaisiin klassikoihin tarttumista. Kurkkaa kirjastonhoitaja Erja Metsälän kirjavinkit kesän eri tilanteisiin!

Mikäpä olisi sen parempaa kuin lojua riippukeinussa tai mökkilaiturilla ja matkata kirjan mukana muihin maailmoihin. Kesällä on aikaa rentoutua ja nauttia olosta. Lukemisenkaan ei pitäisi kesällä olla suoritus, vaan nautinnollista rentoutumista.

Erja Metsälä Turun kaupunginkirjastosta antaa kirjastonhoitajan asiantuntemuksella vinkkejä suven lukuhetkiin:

Perheen pienimmille auton takapenkille

Lapset pysyvät mukavasti automatkan hiljaa, kun laittaa äänikirjan pyörimään. Äänikirja on hyvä myös siinä mielessä, että monille tulee helposti huono olo autossa lukiessa.

Hyviä vaihtoehtoja ovat Mauri Kunnaksen Robin Hood (Otava) ja Martti Haavion Iloisia eläinsatuja (WSOY).

- Mauri Kunnas on siitä mukava, että hänellä on hauskoja vitsejä, jotka vetoavat niin nuorempaan kuin vanhempaan. Iloisten eläinsatujen parissa taas aikuinenkin voi verestää muistoja. Minulle näitä ainakin on luettu jo lapsena, kertoo Metsälä.

Rannalle

Jos aurinko kovasti häikäsee, niin voi olla vaikea keskittyä.Siksi Metsälä ehdottaakin rannalle lukemiseksi Samuli Parosen Maailma on sana -kirjaa (Otava). Eli aforismejä.

- Näitä aforismeja voi lukea yhden ja sitten katsella rauhassa taivaalle ja miettiä sitä, Metsälä hymyilee.

Jos aforismit eivät ole mieleisiä, ehdottaa Metsälä rannalle Sami Karjalaisen Suomen sudenkorennot -kirjaa (Tammi). Rannalla niitä sudenkorentoja voi sitten bongata ja tutkailla. Ja jos opus tuntuu liian suurelta hiekkarannalle kannettavaksi, voi sen yhtä hyvin ottaa mökkilaiturille lukemisiksi.

- Kuvat ovat todella näyttäviä ja tästä kirjasta on juuri ilmestynyt uusi painoskin, hehkuttaa kirjastonhoitaja.

Kaukokaipuuseen

Metsälä suosittelee Lontooseen sijoittuvaa Hanif Kureishin kirjaa Esikaupunkien Buddha (WSOY). Kirjassa nuori mies viettää menevää elämää ja tekee ensimmäisiä seksikokeilujaan.

- Itsekin luin tämän kirjan nuorena ja unelmoin varmaan Lontoon matkasta silloin, hymyilee Metsälä.

- Mutta myös muita Kureishin kirjoja voisin suositella. Hän kertoo Lontoosta Pakistanista muuttaneiden näkökulmasta.

Seikkailunnälkään

Dekkareita kirjastossa on pitkä hylly, mistä varmasti jokainen löytää itselleen jotakin. Erityiseksi suosikikseen Metsälä kuitenkin nostaa Pasi Ilmari Jääskeläisen kirjan Lumikko ja yhdeksän muuta (Atena).

Kirja kertoo äidinkielenopettajasta, joka palaa kotiseudulleen ja löytää sieltä kirjastosta kirjan, jonka juoni on muuttunut.

- Se on jotenkin nyt ollut trendinä, että kirjoitetaan jostain hissukasta, kuten kirjastonhoitajasta tai arkistonhoitajasta, joka sitten ratkaisee maailman ongelmia, Metsälä virnistää.

Sadepäivään

Kun viettää lomapäivää, eikä olosuhteiden pakosta ulos ole menemistä, on hyvä tilaisuus urakoida työn alla olevaa klassikkokirjaa eteenpäin. Jos ei klassikkoon jaksa tarttua, voisi toinen vaihtoehto olla sarjakuvakirja.

Metsälä nostaa hyväksi vaihtoehdoksi Blacksad-nimisen kissaetsivän seikkailut. Blacksad - Punainen sielu -sarjakuvakirja (Arktinen Banaani) on espanjalaisten Juan Díaz Canalesin ja Juanjo Guarnidon luomus. Blacksadin on sanottu vetoavan erityisesti naislukijoihin.

- Tämä on tällainen Chandler-tyylinen dekkari, jossa on tosi kaunis ja ihanan tunnelmallinen kuvitus.

YLE Turku / Tuuli Toivanen

Kirjastokamppailu käynnistynyt Helsingissä!!

Kilpailuyhteiskunnan looginen huipennus

Kirjastoja ei saa sulkea
Lähetetty heinäkuu 12, 2010 kirjoittanut S. P. Kähmi

Miksi moni pelkää kirjastossa, miksei naura, milloin uuden kirjastoasetuksen saamme?

Rahapulan yllättäessä suljetaan kirjastoja – älä anna sen tapahtua. Anna nimesi ja tue kansalaisille ilmaista kirjastopalvelua. Ole mukana, pidetään meillä voimassa yksi maailman hienoimmista kirjastolaitoksista.

(Suomen pääkaupunki on salaa kaavaillut, että suljetaan kirjastoja viidestä kaupunginosasta – kirjastot ovat herkästi leikkauslistoilla muuallakin, kun pitää “säästää”)

[ ... hiljaisissa kirjastoissa vaeltaa paljon lukuintoisia suomalaisia. Maahanmuuttaja selailee kotimaansa tilannetta kirjaston tietokoneelta ja siirtyy matkatoimiston sivulle tutkimaan olisiko lentoliput kotimaahan halventuneet. Päivänlehteä selailee moni sellainen, jolla ei ole peruspäivärahalaisena varaa sitä itse tilata ... ]

Suomalaiset ovat tutkimusten mukaan yksiä maailman ahkerimpia kirjastonkäyttäjiä – niin käyntikertoina kuin lainausmäärinä. Suomalainen lukee, vaikka niin toisin väitetään. Rahapulan yllättäessä pihistetään säästöt kirjastotoimesta. Tällä ‘säästöllä’ on kauaskantoiset seuraukset – toteutuessaan.

Korkeasti koulutettujen matalapalkka-aatelia ovat kirjastotyöntekijät. Tämä väki palvelee kansalaista hiljaa enempiä lakoilla puhkumatta. Suomalainen tavallinen kuluttaja ja veronmaksaja on usein yksinäinen jurottaja, joka viihtyy kirjastossa. Kirjasto on myös kohtaamispaikka ja henkireikä nettiin. Kirjastoväki auttaa kärsivällisesti kaikkia käyttäjiään tummasta vanhukseen ja liikuntavammaisesta arkitaapertajaan.

Kirjasto on osa suomalaista identiteettiä. Lukeminen ja ajassa seuraaminen on henkinen elinehto ymmärtää, mitä ajassa tapahtuu. Juuri nyt työttömyyden kasvaessa kirjasto on monille se ainoa keino ylläpitää yhteyksiä ulkomaailmaan, ettei sohvan pohja liiaksi kutsuisi tositeeveiden ja bb-talojen hurmaan. Kirjastosta löytyy myös ystävä – siihen on ainakin kohtaantumisen mahdollisuus.

Tänään ei ole mitään syytä sulkeä kirjastoja. On pikemminkin syytä lisätä niiden aukioloaikoja ja tarjota kansalaisille enemmän lukemisen aktiviteettejä, osallistumista, näyttelyjä ja luentoja.

Kirjasto on sivistyskeskus, jota meillä kenelläkään ei ole liiaksi. Kirjasto on vieläpä tasa-arvon mekka – jossa jokainen voi toteuttaa lukuhalujaan juuri omalla tavalla – oli kiinnostus siellä tai täällä.

Kansalaiset ovat verovaroillaan mahdollistaneet yhden hienoimmista kirjastolaitoksista maailmassa. Ei ole mitään syytä purkaa sitä. On syytä kannustaa ihmisiä lukemaan ja nimenomaan juuri nyt. Valtio voi säästää puolittamalla puoluetuet ja siirtää nuo oikeasti säästyneet puolitusrahat mm. kirjastotoimeen.

Kansalainen, käy taisteluun luku- ja sivistyslaitoksesi puolesta ja vaadi palveluita, jotka ovat hinnaltaan muuhun nähden miltei olemattomia, mutta hyödyltään hyvin korkealla – sen tietävät ne sadattuhannet, jotka joka päivä kirjastoihin astelevat. Estä oman kirjastosi sulkeminen!

Tavoittelemme runsaasti nimiä – adressi voidaan tällöin ojentaa Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle ja jos paljon koko maasta kannatusta – niin kulttuuri- tai opetusministerille.

SAARISTOSSA KESÄLOMILLA LIIKKUVILLE TIEDOKSI....JA UUTISIA PERNIÖSTÄ!

Utön lainausasema

Många har frågat om det är möjligt också för turister att låna material från Utö lånestation. Utan vidare! Du behöver bara visa ett identitetkort och berätta ditt telefonnummer då du kommer till bibban. Vi vill gärna också veta var du bo på Utö. Om lånestationen är stängt då du lämnar ön, du kan returnera böcker i post...lådan vid bibban. Gärna packa materialet i ett plastkass med ditt namn på. Välkommen!


NÄIN JOUSTAVASTI PELAA JOSSAIN PALVELU KESÄLLÄKIN....


....MUTTA...

Salon uudesta kaupnginosasta Perniöstä kuuluu kummia...joskin kirjastohtajan rohkea ratkaisu saakoon kaiken mahdollisen tuen -
ja myös PRO KIRJASTO-liikkeen tuen!

...Perniön Kirjastonjohtaja Kirsti Leikkonen on perunut eläkkeelle jäämisensä
kaupungin johtoryhmän päätettyä ettei tointa täytetä. Asiaan palataan
varmaankin kesän jälkeen ja jatkamme taistelua kirjaston alasajoa vastaan!

Terveisin,
Leena Tammisto
kirjastovirkailija
Perniön kirjasto

Varissuon kirjasto

LPR-Arkkitehdit ovat lukeneet lehdestä, jotta heidän suunnittelema Varissuon kirjastorakennus ei toimi enää kirjastona kokonaisuudessaan. He ovat ennenkin joutuneet tilanteisiin, jossa rakennuksessa oleva toiminta on loppunut ja näin rakennukselle on keksitty uusia käyttötarkoituksia.
Se että Varsissuolla ei tarvittaisi kaksikerroiksista kirjasto, ei tunnu heistä mahdoliselta. Juuri Varissuollahan asukkaisiin pitäisi panostaa, hankkia helposti saatavaa monenkielistä kirjasllisuutta ja tukea asukkaita opiskeluun. Ihmetytti myös miten ihmseessä kaikki kirjallisuus saadaan mahtumaan yhteen kerrokseen. Myös se, mitä alakertaan tulee. Toivottiin toimintaa, joka tukee kirjaston olemassaoloa. Upean lasisen portaikon kohtalo huolestutti erikoisesti - miten alakerran tuleva toiminta tulee siihen vaikuttamaan.
Varissuon kirjasto tullaan remontin jälkeen avaamaan alustavien oletusten mukaan syys-lokakkuussa. Oletettavasti siihen mennessä ratkeaa sekin, mitä alakertaan tulee, ideoita on kuulemma paljon. ( kolmen viimeisen rivin tiedot kirjastotoimenjohtajalta)
ph

Kokous

Moi,
istuimme aurinkoisena maanatai-iltana ( 21.6.2010) Kirjakahvilassa tai ainakin Brinkkalan pihalla.... siellä alkoi 18.00 yhteislaulua ja kokous menikin pian ihan soljuvasti.Jottei seuraava mene päin prinkkalaa, kokoonnumme WAMissa 15.7.klo. 15.00
ph

PRO KIRJASTO ESILLÄ MIELENOSOITUKSESSA

Maanantaina 14.6 ennen Turun kaupunginvaltuuston kevätkauden viimeistä kokousta oli valtuustotalon edessä aikoihin mitä näyttävin mielenosoitus.
- Oli banderollia ja plakaattia kymmenittäin.
- Oli suuria kankaita ja pieniä, lastenkin tekemiä kylttejä.

Teemana oli Pelastetaan Turun palvelut - kansanliikkeen muovaamana tunnus
"Turku palaa 2011 - Palaako menetetyt palvelut?"

Esillä oli kirjastopalvelujen rinnalla lastenkotien, päiväkotien, vanhainkotien, terveysasemien lakkauttaminen ja toimintojen ja palvelujen supistaminen monella tavalla.
- Myös Virttaanharjun suojelua korostava Pro Virttaankagas - liike oli vahvasti mukana todistaen, että Turku laittaa kymmeniä ja kymmeniä miljoonia mielettömään, luontoa tuhoavaan hankkeeseen kun se voisi panna rahat palveluihin.

Mielenosoitus sai ansaittua huomiota mediassa TV:sta lehdistöön. Monenlaisia kuvaajia ja reporttereja oli paikalla aiempaa enemmän. Vain valtuutetut olivat ottaneet kutsun heikosti vastaan - kaikki ryhmät edes eivät tulleet ollenkaan paikalle, ja mm. kokoomuksen ryhmänjohtaja totesi lyhyesti asioiden olevan kunnossa.

PRO KIRJASTO-liikeen asioita mielenosoitajille ja päättäjille selvitti liikkeemme aktiivi Pauli Pärkinen ansiokkaasti.
(kk)

Ts 12.6.2010

Kirjaston väki pelkää, että pakkolomat saavat jatkoa
Lomautuksista jäi paha maku Turun henkilöstön suuhun
Turun Sanomat 12.6 2010 02:32:39

Turun viime vuoden lomautukset olivat kaupungilta virhe. Moni oli valmis auttamaan pulassa ollutta kaupunkia, mutta sitten selvisikin, että Turku tahkoaa taloudellista ylijäämää. Pakkolomalla tai vapaaehtoisilla talkoovapailla ollutta väkeä jäi kismittämään myös se, että niin moni muu Turun henkilöstöön kuuluva pääsi lipeämään pälkähästä.

Tällaisia tuntemuksilta löytyy kirjastovirkailija Arja Lutherilta , erikoiskirjastovirkailija Esa Lampiselta sekä informaatikko Mari Ahlstén-Jussilalta . Luther oli marras-joulukuussa kaksi viikkoa pakkolomalla. Myös Lampisen ja Ahlstén-Jussilan talkoovapaat osuivat loppuvuoteen.

Kolmikko muistelee, että poikkeustoimet johtivat tilojen supistamiseen, asiakkaiden tyytymättömyyteen ja ankariin ruuhkiin.

– Yhtenä päivänä vastaanotossa kävi pari tuhatta asiakasta, kun kirjasto oli kuusi tuntia auki, Ahlstén-Jussila kertoo.

Pienipalkkainen kirjastoväki ihmetteli, pidetäänkö heidän työtään vähäpätöisempänä kuin niiden, jotka säästyivät lomautuksilta. Minkäänlaista ”taloudellista kriisitietoisuutta” toimet eivät lisänneet.

Luther ja Ahlstén-Jussila pelkäävät, että lomautuksia tulee jatkossakin.

– Jumalauta, parempi että ei tule, Lampinen sivaltaa.

KHO

Pro kirjasto teki kirjastojen lakkautusprosessin yhteydessä erikseen valituksen siitä, että vuokrasopimuksesta tehtiin päätös väärässä järjestyksessä.

Turun kaupunginhallitus ilmoitti irtisanovansa vuokrasopimuksen Martin kirjastosta.
Kirjasto oli vuokalaisena Turun tilalaitoksen omistamassa kiinteistössä, ja tilalaitoksen kanssa oli nimenomaan lautakunnan hoidettava vuokrasopimusasiat.
Valtuuston vahvistaman (pari vuotta aikaisemmin) ohjesäännön mukaan asia kuuluu nimenomaan kulttuurilautakunnalle, joka ei asiasta missään vaiheessa ole tehnyt omaa päätöstään.
Otto-oikeus ei ymmärtääksemme koske vuokrasopimusta tilanteessa, jossa kh päätti ottaa käsittelyyn itse kirjastotoiminnan jatkumisen Martissa ja Mikaelissa.
Hallinto-oikeus Turussa ei ottanut kantaa asiassa lainkaan, vaan antoi meille valitusoikeuden KHO:lle suoraan.

Asia on siellä edennytkin yllättävän pikaisesti muutamassa kuukaudessa ja kaupunginhallitus on jo nyt antanut vastineensa valitukseemme.
Nyt KHO antaa Pro kirjastolle vielä mahdollisuuden antaa vastine siihen, mitä kh on asiasta ilmoittanut.

Mm.näissä merkeissä on tänään torstaina klo 15 pro kirjaston palaveri.

Asia ei siis oikeudessa ole todellakaan vielä loppuun käsitelty.
- Ymmärryksemme on, että se, minkä valtuusto on määrittänyt nimenomaan kulttuuritoimen tilojen vuokraamisesta ja irtisanomisesta - siis tässä tapauksessa kirjaston osalta- lautakunnalle, on nimenomaan lautakunnan tehtävä.
- Ei voi riittää, että se vain jälkikäteen merkitsee asian tiedokseen, kun johtosaääntö määrää sen tekemään päätöstä!
(kk)

TS:n KIRJOITTAJAVIERAS - sarjassa KIRJASTOTEEMA jatkuu

Niin lähellä,
niin tuttuna

Turun Sanomat 25.5 2010 02:30:54

Miten olenkaan onnellinen. Muutin ja päädyin lähelle kirjastoa. Olen aina asunut lähellä kirjastoa. Pienenä pyöräilin hiekkatietä kirjastoon, kassi täyteen Tammen kultaisia ja kotiin. Muutaman päivän päästä tajusin: otin kirjat, totta kai lainaksi, mutta että ne olisi pitänyt leimauttaa, sitä en tiennyt.

Tyttärellenikin kirjastoreissut merkitsivät itsenäistymisen alkua. Oli turvallista lähettää hänet koulumatkasta tutuksi tullutta reittiä paikkaan, jossa hänet tunnettiin. Kun hän oli 10-vuotias, kuulimme viestin, joka säikäytti meitä toimimaan: lähikirjastomme oli vaakalaudalla. Uutista oli vaikea tajuta ja pian kirjastonkäyttäjät luovuttivat tuhansien nimien adressin silloiselle kaupunginhallituksen puheenjohtajalle.

l

Kului vuosia, uusi pääkirjasto valmistui ja taas kaupungin toiseksi käytetyimpää lähikirjastoamme uhattiin. Lakkautussyyt vaihtelivat. Yhtäkkiä se oli liian lähellä pääkirjastoa – oli ollut yhtä lähellä reilut 60 vuotta. Vedottiin uuden kirjaston lasten-, nuorten-, musiikki-, tiede-, taide-,viihde-, lukusali-, ja romaaniosastojen lisääntyneisiin kuluihin. Väitettiin, että kirjastotätejä ei riitä joka kirjastoon. Summa summarum: pieni pitää uhrata isolle.

Taas vetosimme Martissa. Kuukaudessa keräsimme 4 692 allekirjoittajaa, mukana allekirjoitukset viideltä koululta ja lähes kymmeneltä päiväkodilta.

Viimeisen, sydänverellä tehdyn hätähuudon päästimme ilmoille vuonna 2009. Kokoonnuimme hallituksen päätöskokouksen ajaksi vaatimaan kuulemistamme ja muutama päivä myöhemmin luovutimme suurella joukolla kaupungintalon aulassa vetoomuksemme kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Mikkolalle sekä valtuuston jäsenille.

Asukkaiden lisäksi Martin koulu, Martin koulun tiloissa toimiva Luolavuoren koulun yksikkö sekä päiväkoti Karitsa olivat tehneet oman vetoomuksensa.

Adressien lisäksi kirjaston käyttäjät lähettivät kaupungin johdolle postia, kirjoittivat lähikirjastoa puoltavia mielipiteitä yleisönosastoon ja jututtivat päättäjiä törmätessään heihin. Kirjasto suljettiin 13.3.2009.

Sulkemisen jälkeen naapurini sanoi surullisena: ”Juuri kun tyttäremme oppi käymään siellä yksin.” Ennen iloisesti päivälenkin lähikirjastoon tehnyt papparainen sanoi: ”Nyt sen vasta tajuaa, miten tärkeä se oli.” Päiväkodin väki kertoi, että kirjastokäynnit lasten kanssa ovat lähes mahdottomia, pitkä matka on ylivoimainen este.

Olen surullinen heidän kanssaan. Olen surullinen kaikkien lähikirjastonsa menettäneiden kanssa. Mutta olen iloinen ja kiitollinen siitä, että lähikirjastomme palveli, juuri kun perheemme sitä eniten tarvitsi. Olen iloinen sen lahtelaisen miehen puolesta, joka antoi neuvon kesällä 2009: ”Tiedottakaa päättäjille, he ovat teitä varten ja kuulevat kyllä.” Olen iloinen, että lahtelaisia oli kuunneltu.

Otin selvää miten on käynyt edellisten asuinalueitteni kirjastojen. Kyllä, elossa ja eheinä ovat. Kolminkertainen hurraa-huuto niille!

Kirjoittaja on Pro Kirjasto -liikkeen aktiivi.

Pirjo Haapala

Turun lähikirjaston kehityssuunnitelma jatkuu

Turun kirjaston johto jatkaa kirjastojen kehittämistä, kulttuurilautakunnan ja muiden päättäjien siunauksella.
Tämän viikon maanantaina (17.5.2010) Varissuon kirjastossa supistettujen tilojen ulkopuolelle jääneet kirjat myytiin poistokirjamarkkinoilla Varissuolla.
Erikoista oli, että myyntimarkkinoista ei löytynyt kirjaston nettisivuilta mitään tietoa. En olisi asiasta ennakkoon tiennyt mitään, jos en olisi eksynyt Turku.fi sivujen kulttuurin sivuille, jonka etusivulla asiasta oli tietoa. Outoa tiedottamista?!
Maanantain tv uutisissa oli raportti myyntimarkkinoista. Kuvassa näytti pitkiä (4-5 hyllyn) hyllyjä täynnä myynnissä olevia kirjoja. Muistutti ihan kuin Martin kirjaston poistomarkkinat. (Ainakin uutisissa asia näytti siltä.)
Näin siis kirjastoja kehitetään, kun käyttö laskee noin 15-30%. Ei selvitetä syitä. Ei kysytä käyttäjiltä miten kirjasto pitäisi kehittää. Kaikki lasketaan rahassa tai tiloina.

Varissuon kirjasto sijaitsee siihen suunnittelemassa rakennuksessa lähiön ytimessä. Lähellä käyttäjiä. Kirjasto sijaitsee kahdessa kerroksessa, alhaalla lastenkirjasto ja ylhäällä aikuisten osasto. Tämä ”syö” työntekijä resursseja. Ja nyt koko kirjasto tungetaan yläkertaan.
Asian tekee mielenkiintoiseksi, että alakerralla ei ole vielä vuokraajia vaan tilalaitos jää maksajaksi. Niin kuin on ollut jo yli vuoden suljetun Mikaelin kirjastossa.

Lausteen kirjasto on myös remontissa kesän aikana. Kirjasto sijaitsee koulun luokkahuoneessa. Jää nähtäväksi miten se muuttuu.

Turussa ei ole enää montakaan lähikirjastoa, joka ei ole joutunut muutostoimenpiteiden kohteeksi. Ilpoisten kirjastossa on sorvattu ainakin yli vuoden suunnitelmia.
Runosmäen lähikirjaston kohtalosta ei ole vielä puhuttu. Ainakin kaksi vaihtoehtoa on: kirjasto ympätään nuorisotaloon tai nuorisotalo sekä kirjasto tai pelkkä kirjasto ympätään nykyisen lyseon tiloihin. Lyseoon siirretään ainakin tulevaisuudessa Runosmäen kouluun.

Vasaramäen kirjasto tulevaisuus on auki. Jääkö se pelkästään koulun vastuulle?
Loput lähikirjasto Maarian, Moision, Paattisten ja Pansion varmaan suljetaan lähitulevaisuudessa tai sysätään jonkun tahon vastuulle: koulun, nuorisotoimen tai jonkun yhdistyksen.

Hirvensaloon suunnitellaan rakennettavaksi uusi kirjasto. Tietenkin vanha kirjasto lopetetaan. Millaiset ovatkaan sitten uudet tilat?

Nyt olette varmaan jo hakemassa tomaatteja. Niin kyllä kirjastotoimi järjestää poistokirja markkinoita, mutta vain yhden kerran vuodessa niin kuin tänään Amiraalistonkadun tallilla. Ei viisi kertaa niin kuin viime vuonna. Ja poistot ovat muuttuneet radikaalisesti: poistot kirjojen osalta on ollut 2000–luvulla 20 000-30 000. Viime vuonna 2009 luku oli 150 000, viisikertainen. Sama vuonna lähikirjasto uudistus alettiin toteuttaa konkreettisesti. Saisinko nyt niitä tomaatteja. Kiitos!



::Pauli

Helsingin kansaliikkeet hyvä!

Onnittelut TEILLE!
Olette saaneet päättäjänne ainakin toistaiseksi uskomaan tahtoanne ja ääntänne.
Turussa ei se päättäjiä liikuta, mitä kansalaiset ajattelevat, vaikka olisi mitä adresseja, mielenosoituksia ja kampanjoita...ja paljonkin nimiä ja ihmisiä.

Pro kirjasto on yksi Turun kansanliikkeistä, joka edelleen kokoontuu ja toimii....kunnes pian näymme taas Turuilla ja toreillakin!
Kuten aktiivimme näkyivät komiasti jopa lehdissä Hatuttaa - tapahtumassa.
Mutta enää ei pelkkä hatutuskaan tunnu auttavan!
Mikä sais päättäjät ymmärtämään sen, ettei lakkautuksilla tule säästöjä - ajan kuluessa se vasta kallista onkin!

kirjoitussarja jatkuu

Lähikirjasto
yhteistyökumppanina

Turun Sanomat 19.5 2010 02:32:06

Eija Tyystjärvi

Olen asunut parikymmentä vuotta korttelin päässä Martin kirjastosta. Kyllä on ikävä!

Siellä oli aina vilskettä: taaperoikäisiä tutkimassa kuvakirjoja samalla, kun äiti tai isä saattoi lähistöllä etsiä lukemista; lehdenlukijoita; koululaisia. Kun tulen mummoksi, haluan muuttaa jonkin kirjaston lähelle. Istun siellä lukemassa lehtiä, katselemassa kirjoja ja elämänmenoa. Voi näitä ruutukaava-alueen liepeiden mummoja ja vaareja, jotka saavat vain nököttää kodeissaan! Mitä se auttaa, että pääkirjasto on aina auki, kun sinne on liian pitkä matka?

l

Opetan äidinkieltä Nummenpakan koululla ja käytän paljon lähikirjastoa. Äidinkielenopettajathan pakottavat koululaiset lukemaan kaunokirjallisuutta. Mistä nämä kirjat otetaan? Koulun rahoilla ei voi hankkia suuria kirjavalikoimia, jotta oppilaat saisivat itse valita luettavansa. On vain vähän kirjoja, jotka kaikkien koululaisten pitäisi lukea, sillä ei sovi tuhota nuorten lukuintoa luettamalla Seitsemää veljestä tai Sinuhea liian varhain.

Lähikirjasto on opettajalle tärkeä yhteistyökumppani. Nummen kirjasto sijaitsee koulustamme kävelymatkan päässä, joten silloin tällöin kiikutan nuoret kirjastoon valitsemaan lukukirjan. Pääkirjaston valikoimat ovat paremmat, mutta sinne kulkeminen on niin paljon hankalampaa, että kyllä jäisi menemättä, jos sen varassa olisi. Matkaan kuluu aikaa, ja reitti on huomattavasti vaarallisempi.

Miten lakkautettujen kirjastojen alueella toimivien koulujen opettajat pärjäävät? Ehkä kouluissa nyt luetaan ikivanhoja koulukirjaston irtolehtipainoksia tai sitten on ollut pakko vähentää kirjojen lukemista. Itse luetan neljä kirjaa vuodessa, mikä ei sekään ole paljon. Luokkia on koulussamme 16, joten kirjoja pitää olla melkoisesti.

l

Tietokone on helpottanut tiedonhankintaa. Kirjasto ei enää ole niin tärkeä tietokirjojen lähteenä. Silti jokaisen koululaisen pitää oppia kirjojen luokitusjärjestelmä, jotta voi tarvittaessa etsiä tietoa esimerkiksi tulevasta ulkomaanmatkasta tai vaikkapa käsityö- tai remonttioppaita. Turun opetussuunnitelmassa on Kulttuuripolku, joka sisältää muun muassa teatteri- ja kirjastovierailuja. Onneksi meillä on Nummen kirjasto, jossa käydä, ettei tarvitse sekoittaa koko koulun lukujärjestystä kirjastoretken takia.

Kiitokset ihanalle Nummen kirjastolle, mutta silti… Joskus takavuosina huomasin illalla, että olisi mukava näyttää oppilaille pätkä elokuvasta Viimeinen keisari. Kipaisin Martin kirjastoon hakemaan vanhan VHS-videon. Tai keksin, että teemme ryhmätöitä villistä lännestä ja hain läjän tietokirjoja. Tänä päivänä annan tällaisten juttujen vain jäädä. Se on liian hankalaa – ja surullista.

Kirjoittaja on turkulainen äidinkielen, historian ja yhteiskuntaopin opettaja.

TÄNÄÄN ALKOI KIRJOITUSSARJA TS:n kirjoittajavieraspalstalla...jatkoa siis seuraa...

Kirjasto jokamiehen
oikeus – yhdenvertaisesti

Turun Sanomat 12.5 2010 02:31:38

Kaija Kiessling

Syksyllä 2008 maassa valmistauduttiin kunnallisvaaleihin. Osansa valmisteluun toi 100-vuotias Suomen Kirjastoseura. Se rakensi kampanjan Ääni kirjastolle. Seura oli huolissaan kirjastojen resursseista. Kirjastoverkko ei turvannut enää tasavertaisesti palveluja vuonna 2008, ja sen jälkeen on lakkautettu lisää kirjastoja.

Turussa valtuutetut päättivät lakkauttaa kaksi keskeistä lähikirjastoa. Lakkautukset perusteltiin aluksi uuden kirjaston rakentamisella. Jatkossa on myös supistettu lähikirjastojen toimintaa perusteluna pakolliset säästöt. Kuitenkin monia valtuuston päätöksiä on ennenkin tuotu uudelleen käsittelyyn aiemman päätöksen muuttamiseksi.

l

Kun päättäjät nykyään puhuvat rahasta ja säästöistä, koskee se palveluja, jotka loisivat ihmisille tasavertaiset elinmahdollisuudet. Säästämisen keinotekoinen huuma on osunut myös kirjastoihin.

Suomen kirjastoseura on syystä ottanut 100-vuotisjuhlavuoden tunnukseksi Kirjasto – jokamiehen oikeus. Sitähän se ei enää ole. Supistukset jatkuvat niin Turussa kuin muuallakin maassa, se on pantu merkille. Toki.

Varakkaat mesenaatit perustivat ensimmäisiä kirjastoja. Missä he nyt ovat?

Sata vuotta sitten myös työväenyhdistyksillä oli omia kirjastoja. Niissä oli olosuhteisiin nähden paljon kirjoja. Turussa muun muassa Nummenmäen TY Taistolla ja Raunistulan TY Tarmolla oli kirjastot, joista on edelleen osia tallella. Niiden niteet ja kokoelmat koottiin vähin varoin, mutta ne turvasivat laita-alueiden asukkaille mahdollisuuden lukemiseen, sillä kaupungissa oli vain yksi kirjasto. Myös Raunistulan ja Nummenmäen asukkaat saivat kirjoja, toki osin Maarian ja Kaarinan kuntalaisina.

l

Maamme on nyt vauraampi kuin koskaan. Siksi ei voi ymmärtää, että taloudellisin syin supistetaan ja eriarvoistetaan kirjastopalveluja. Jokamiehen oikeus ei toteudu. Ei sitä korvaa sähköinen kirja, ei askelmittari eikä kävelysauvat. Kirjastoihin kytketään nyt säästöjen vuoksi vaikka mitä toimia, tai kirjastoja viedään säästöjen nimissä muihin tiloihin. Ihmisten tarpeista ei säästöjen toivossa piitata, vaikka lopputulos ei toisikaan säästöjä.

Jokamiehen oikeus kirjastoihin – kunnollisiin lähikirjastoihin – pitää luoda myös vähävaraisille, liikuntarajoitteisille, vanhuksille ja lapsille. Tarvitaan todellisia, esteettömiä lähipalveluja, jotta jokainen ihminen voi kokea elävänsä tasa-arvoisena muiden kanssa. Ei saa olla kyse rahasta, kun puhutaan sivistyksen kulmakivistä – taidosta ja halusta lukea.

Lyhennetyt hyllymetrit, supistetut aukioloajat, pienennetyt nidemäärät, nostetut käyttäjien varaus- ja matkakulut eivät mitkään kerro, että elämme hyvinvointivaltiossa yhdenvertaisina. Tässäkin rahalla saa paremmin ja enemmän. Missä on yhdenvertainen jokamiehen oikeus?

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva työfysioterapeutti.

Kaija Kiessling

KANNATTAA TUTUSTUA ARKKIATRIN AJATUKSIIN!

Ohessa lainattuja otteita arkkiatri Pelkosen haastettelusta viimeisessä JHL-lehdessä. Koska hän sivuaa siinä myös lähikirjastoja, otin ne tähän. Jos haluat lukea sen kokonaan, löydät sen mm. osoitteesta kaijakiesslinginsivut.blogspot.com

Köyhät keskellämme

- Maamme köyhät ihmiset eivät tunnu kiinnostavan ketään, sanoo arkkiatri Risto Pelkonen painokkaasti. Häntä surettaa, kun pienituloisten perheiden tuloista voi jopa 40 prosenttia mennä terveydenhoitoon.

– Suuret asiakasmaksut ja korkeat omavastuuosuudet ovat epäreiluja pienituloisia kohtaan, semminkin kun koulutus- ja tuloerot ilmenevät sairastuvuudessa. Hyvin koulutetuilla kansalaisilla on tietoa terveyden ehdoista, ja työssä käyvät saavat työterveyshuollon kautta yksilöllistä neuvontaa sairauksien ennalta ehkäisemiseksi enemmän kuin kunnallinen terveydenhuolto tarjoaa, Risto Pelkonen murehtii terveydenhuollon tarjonnan eriarvoisuutta.

Ei yksityistämiselle
Viimeisimpien tilastojen mukaan maassamme on pienituloisia reilu 13 prosenttia väestöstä. Pienituloiseksi lasketaan henkilö, joka ansaitsee 1 230 euroa tai vähemmän kuukaudessa. Tosiasiassa monet työttömät ja suuri joukko eläkeläisistä ansaitsee alle tuon summan.....

...........Lyhytnäköistä säästämistä
Säästämisestä on tullut hokema, jota meille on syötetty viime lamasta tähän lamaan. Koko ajan olisi säästettävä, etenkin julkisen sektorin palveluissa ja työpaikoissa.

Syrjäytymisen ehkäisyä tuskin parantaa se tosiseikka, että säästöjä tehdään siellä, missä se on poissa köyhän elämästä. Sivukirjastoja suljetaan, liikuntatiloja vähennetään, nuorisotiloja lopetetaan monissa maamme paikkakunnista. Esimerkkejä löytyy niin pääkaupunkiseudulta kuin maakuntien suurista kaupungeista.

Syrjäytymisen tragedia
– Säästöpäätöksiä tehdään seurauksia ajattelematta. Niillä voi kuitenkin olla pitkäaikaisia vaikutuksia, jotka tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Kun koulutuksessa säästetään, maksetaan siitä jälkeenpäin kova hinta. Syrjäytyminen lisääntyy ja usein se siirtyy vielä seuraavaan sukupolveen. Syrjäytyminen on nuorelle ihmiselle suuri tragedia ja maksaa yhteiskunnalle miljoonia.

Keskustelua syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulisi Pelkosen mielestä käydä niin eduskunnassa kuin paikallisellakin tasolla.

(JHL-lehti)

Eeva Donner
Kuvat Sami Perttilä

Minne menet kirjasto(on)?

13.3.2010 PRO KIRJASTO -LIIKKEEN KESKUSTELUTILAISUUDESTA

Pääpuhujan Suomen kirjastoseura toiminnanjohtaja Sinikka Sipilän alustus.


Minne mennä kirjasto(on)? -esitys



::Pauli

tavattiin Vantaalla

Mielenkiintoinen tämä maailma kirjastoihin ja kirjoihin liittyen.
Olin eilen Vantaalla Tradekan uuden edustajiston ensimmäisessä kokouksessa.
Satapäisessä joukossa oli paljon uusia kasvoja - edellisiä kun oppi jo ulkonäöltä tuntemaankin.

Oli lounasaika. Istuin iisalmelaisen Mustosen Eevan kanssa ruokapöydässä, vieressämme oli tyhjää tilaa. Siihen tuli noin ikäisemme nainen ja kysyi, onko tyhjää tilaa. Kun vastasimme, että on, ojensi kätensä ja esittäytyi. Nimeä en kuullut, mutta Juuasta oli. Kerroin olevani Turusta, josta totesi, että sielläpä tuli viime kesänä käytyä Kirjastopäivillä.

No eipä muuta tarvittu. Siinä meni jälkiruokaakin vielä santsiannos (kuppi kahvia ja kakun pala), koska Eevan kanssa olimme jo syöneet, mutta tulipa istuttua ja keskusteltua tämän uuden tuttavan kirjastoihmisen kanssa kirjastojen tilasta ja kehityksestä.

Totesimme huolemme olevan yhteinen siitä, että kirjastoja niin paljon supistetaan toiminnallisesti sekä aukioloaikojen että tilojen suhteen. Tilausjärjestelmää kirjan saamiseksi jostain muualta hän piti hyvänä, vaikka tilaus makssaakin - ei kaikkia kirjoja tarvitse hänen mielestään olla joka paikassa, mutta se, että tiloja ja muuta palvelua ajetaan alas, on huono juttu.

Pidimme tärkeänä, että kirjasto pysyisi edelleen rauhallisena tilana, jossa voi paneutua etsimiseen, kirjoihin, lehtien lukemiseen hiljaisuudessa ja rauhassa, ilman ylenmääräistä hulinaa ja hälinää ympäristössä.

Juuan kirjastoihminen, tulitko tänne selailemaan sivujamme, kuten suosittelin?
Terveisiä Sinulle sinne pohjois-Karjalaan!

Pääkirjaston vessan ovi on korjattu

Liki puolivuotta rempallaan ollut ovi on vihdoin korjattu pääkirjaston naisten veeseessä!!

kokous

WAM 29.4.2010 klo. 14.00

Kirjaston normaali toimintaa

On mielenkiintoisia nuo tilastot. Tilastoilla puolustetaan usein erilaiset toimenpiteet, usein ne ovat supistusten sekä lakkausten perusteena.

Alla tilastot poistetuista kirjoista vuosilta 2004-2009 Turun eri kirjastoista. Kun aloittaa keskustelutilaisuuksissa puhumaan poistoista, niin todetaan se kirjaston normaaliksi toiminnaksi.

Nyt kun katsoo vuosien 2007 28585 ja 2009 119 471, erotus 76% nousu. Mistähän tämä johtuu?
Voin vastata. Suljettiinhan pari lähikirjastoa Martti ja Mikael. Olisiko tämä siinä selitys? Niin ja Härkämäki supistettiin ja Nummi saneerattiin.

Taidan olla sokea, jos selitän näillä lukujen muutoksia jokaisen lähikirjaston kohdalla.
Nyt on vastausten aika eikä selityksien. Tai paremmat selitykset ovat paikallaan, kun kukaan ei halua antaa rehellisiä vastauksia.

Mitä olette asiasta mieltä?
Tiedoksi vielä Varissuon kirjasto menee remonttiin toukokuun alussa.

Tilaston saa isommaksi sitä klikkaamalla!

Turku Palaa 1827!

::Pauli

PRO KIRJASTOA HATUTTI!

Pirjo upealla kirjahatullaan, Pauli kokonaan pukeutuneena kirjastokontrolleerin asuun ja Eero kunnon karvalakki päässä (taisi torjua takatalvea) olivat hyvin näkyvillä torilla viime sunnuntaina, kun turkulainen kulttuuripolitiikka hatutti ihmisiä.

Turun kulttuuri hatuttaa

Turun Sanomat 26.4 2010 01:31:14

Kortteliajojen ja partiomarssin lomassa Turun kauppatorilla hatutti. Positiivisella mielellä. Kulttuurin puolesta. Sunnuntaiselle kauppatorille kokoontui tuntia ennen puoltapäivää erilaisin hatuin varustettuja taiteenosoittajia näyttämään huolestuneisuuttaan Turun kulttuurin puolesta.

– Kysymys oli alkuvuodesta perustetun uuden yhdistyksen Kulttuurisaunan performanssista. Me haluamme pitää kiinni turkulaisesta perinteestä eli mielenosoitusten ja adressien sijaan järjestämme happeningin tai performanssin, Kulttuurisaunan puheenjohtaja Asko Mäki sanoo.

Hatutukseen oli kutsuttu taiteen tekijöitä ja kokijoita. Hatuttamisen syynä sai olla vaikkapa lähikirjaston lakkauttaminen, kulttuurimäärärahojen leikkaaminen tai Turun kauneimpien talojen jatkuva purku-uhka.

Taiteen ja kirjallisuuden puolesta järjestetyn happeningperformanssin hatutusidean pääjuoni oli siinä, että osallistujat saapuivat paikalle erilaisin hatuin varustautuneena. Torilla tehtiin erilaisia muodostelmia, joita sitten innokkaasti valokuvattiin ja videoitiin. Toritapahtumasta osallistujat siirtyivät panimoravintola Kouluun keskustelemaan aiheesta mitä taide on.

– Vähitellen väkeä tippui mukaan niin, että kokonaismäärä oli viitisenkymmentä, Mäki iloitsee.

Kulttuurisauna päätti sunnuntain tilaisuuden jälkeen, että uusi hatutus on luvassa ensi vuonna samaan aikaan eli viikkoa ennen vappua.

(tänne tallensi kk)

ARTJÄRVI TEMPAISI!

Uutiset kertoivat, että Artjärvellä on tempaisatu lukemalla maratonlukuna lasten kalevala.
Kyse siis siitä suorasanaisesta versiosta, joka aukeaa lapsille helpommin kuin perinteinen.
Hyvä, Artjärvi!

Maalikuussa 2009 meillä Turussa Martin kirjaston viimeisellä aukioloviikolla järjesti syntynyt Pro kirjasto-liike samanlaisen maratonin, jossa tokiluettiin perinteinen ja upea kuvaversio Kalevalasta.
Varmaan kahden tiilikivenm kokoinen kirja.

Artjärveläiset lukivat kirjan 4 tunnissa, kun koko alkuperäisen version lukeminen kesti kolme päivää kaikki ne tunnit kun kirjasto silloin oli auki - ehkä noin 20 tuntia.
- Muuten, sen jälkeen luimme neljäntenä pä'ivänä suomalaisia eläinsatuja ja viimeisenä päivänä perinteisiä HÖLMÖLÄISTARINOITA - hölmöläistouhustahan oli lakkauttamisessa kyse.

MUTTA TERVEISIÄ ARTJÄRVELLE!

TERVEISIÄ TAITEILIJOILTA

Alla kutsu kirjastoaiheiseen näyttelyyn Salossa. Taiteilijoista Eija oli mukana Martin koululla olleessa kirjaston synttäritapahtumassa syksyllä paperintekijänä!
ONKO halukasta joukkoa lähtemään pikkuselle kevätretkelle junalla saloon ja takaisin - sininen talo ei ole kaukana rautatieasemasta! Ota yhteyttä kommentoimalla tekstin lopun linkin kautta!
SIIS nyt perjantaina lähto junalla Turusta klo 17

Hei.

Sivukirjastoja on ainakin Turussa lakkautettu, joten päätimme perustaa oman. Puhumme töissämme kirjojen ja tarinoiden puolesta, yllytämme tutustumaan kirjallisuuden ja kuvataiteen maailmaan. Olemme taiteilijakirjojen tekijöitä. Taiteilijakirja on väljästi kirjan muodossa oleva kuvataiteellinen teos, viittaus kirjoihin ja kirjallisuuteen. Aineksina siinä voi olla mitä vain tärkeäksi kokemaamme, suuria pohdintoja tai pientä kaunista turhuutta.

Yhdistelemme asioita, esitämme näkemyksiämme. Kukin poimikoon itselleen sopivia paloja, nauttien, etsien ja ihmetellen. Rakensimme yhteistyönä Sivukirjasto-nimisen työn, teimme sen kirjoista, joita kukaan ei enää halua. Sen sisällä palaa kutsuva valo.

Tervetuloa tutustumaan 23.4. klo 12.00. alkaen.

Eeva Mattinen, kuvataitelija, kalligrafi, paperintekijä, libristi, Turku

Eija Tähkäpää, kuvataiteilja AMK, paperintekijä, Turku. Puh. 045 234 77 55

Eeva Mattisen ja Eija Tähkäpään näyttely

Sivukirjasto

23.4. - 13.5.2010

Sininen talo

Rummunlyöjänkatu 2

24100 Salo

Avoinna ti-to 12-18

pe 12-15

la-su 12-18

Avajaiset 23.4. klo 18-20 tervetuloa!